2.7.2008
Teksti Timo Sormunen

Jarmo Leppiniemi
Puheenjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto

1. Millaisia tietolähteitä sijoittajan olisi hyvä seurata?

Yksittäisten yritysten osalta kannattaa seurata vain suuria poikkeamia, kuten yritysvaltauksia, merkittäviä toimialan muutoksia tai katastrofeja. Tällaisten muutosten edessä kannattaa harkita, onko sijoittaminen yhä perusteltua. Kannattaa seurata myös uusia sijoituskohteita sekä esimerkiksi verotukseen liittyviä asioita.

2. Miksi osto- tai myyntipäätöksiä ei pidä tehdä tuoreimman tiedon varassa?

Pikaiset johtopäätökset ovat usein vääriä ja julkinen tieto on jo vaikuttanut kurssiin. Jos tulkintaidea pätee vaikkapa joka toinen kerta, se on yhtä luotettava kuin lantin heitto.  Trendit ja suuret muutokset saattavat vaikuttaa vaihtoehtojen valintaan. Hajautus on hyödyllistä, mutta spekulointi yksittäisillä osakkeilla ei.

3. Millaisiin trendeihin tai suhdannelukuihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Itse seuraan korkojen liikkeitä sekä euron kurssia suhteessa muihin valuuttoihin. Ne ovat hyviä ilmapuntareita. Katselen myös eri maiden indeksimuutoksia. Se kertoo, missä päin tapahtuu.

4. Mitä historia voi opettaa sijoittajalle?

Historia ei toista itseään, mutta opettaa realismia ja suhteuttamista: millaiset asiat ovat mahdollisia, mitkä epätodennäköisiä. Historia myös valaisee eri sijoituskohteiden, kuten korkojen, asuntojen ja kullan luontaista käyttäytymistä. Samalla näkee, ettei ole ikuisia nousuja ja laskuja.

Karo Hämäläinen
Taloustoimittaja, kirjailija

1. Millaisia tietolähteitä sijoittajan olisi hyvä seurata?

Kun esiinnyn kaunokirjailijana, minulta usein kysytään, mitä kannattaisi lukea.  Kaikkea mahdollista kannattaa lukea ja seurata.

2. Miksi osto- tai myyntipäätöksiä ei pidä tehdä tuoreimman tiedon varassa?

Tuore on useimmiten jo vanhaa. Kun uutinen on kerrottu, se siirtyy varsin nopeasti hintoihin. Sijoituspäätöksiä pitäisikin tehdä seuraavan päivän uutisten ja vielä mieluummin seuraavan vuosikymmenen uutisten perusteella.  Toisaalta uutisiin saatetaan myös reagoida kohtuuttoman voimakkaasti.

3. Millaisiin trendeihin tai suhdannelukuihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Uskon salkunhoitajalegenda Peter Lynchin anekdoottiin. Laskukaudella hän joutuu olemaan cocktailkutsuilla yksin, eikä kukaan ole kiinnostunut sijoituksista. Nousun huipulla maallikot antavat kilvan sijoitusneuvoja.

4. Mitä historia voi opettaa sijoittajalle?

Samat virheet tehdään aina uudestaan, mutta hieman eri tavoin. Toisaalta historia myös osoittaa, että osakkeet ovat olleet pitkällä aikavälillä paras perinteisistä sijoitusmuodoista.

Tom Liljeström
Toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito

1. Millaisia tietolähteitä sijoittajan olisi hyvä seurata?

Paras lähde on oma talonpoikaisjärki. Se auttaa analysoimaan, kyseenalaistamaan ja suhteuttamaan television, sanomalehtien ja internetin antia. Katse pitää kiinnittää mieluummin itse yritykseen ja sen näkymiin kuin osakekurssiin.

2. Miksi osto- tai myyntipäätöksiä ei pidä tehdä tuoreimman tiedon varassa?

Suurin osa tuoreesta tiedosta tulee muutamasta talousalan televisio- ja lehtitoimituksesta, joten sijoittaja voi olla varsin huonosti hajautetun tietovirran armoilla. Usein uutisia leimaavat tietyt yleisesti hyväksytyt "perustotuudet", jotka voivat vähän ajan päästä osoittautua perusteettomiksi.  Kun kaikkein tuoreinkin tieto on muotiajatusten vietävissä, siihen on hyvä ottaa perspektiiviä.

3. Millaisiin trendeihin tai suhdannelukuihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Kannattaa seurata asuntojen hintakehitystä, korkotasoa ja inflaatiota, mutta niitäkin useamman vuoden aikajänteellä. Silloin satunnaisille heilahteluille saa oikeita vertailukohtia.

4. Mitä historia voi opettaa sijoittajalle?

Ainakin sen, että pitkää nousua seuraa aina jossain vaiheessa laskukausi ja päinvastoin. Ihmisillä on myös aina riittänyt houkutusta rikastumiseen ja riskinottoon.

---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi