20.10.2011
Sijoitustalouden paras sijoitus –kysely osoitti, että koti ei ole lukijoillemme pelkkä paikka, missä asua, vaan monelle se on ollut myös erittäin hyvä rahallinen sijoitus, joka on lisännyt varallisuutta.
”Ostimme mieheni kanssa ensimmäisen asuntomme Espoon Leppävaarasta vuonna 1995. Olimme nuoria, eikä meillä ollut sijoituskokemusta. Asunto oli arvostetussa talossa ja mielestäni sen tasoinen, että arvo säilyisi. Myimme asunnon vuonna 1999 hyvällä arvonnousulla. Arvo oli noussut 40 prosenttia. Muutimme samalla Tampereelle ja ostimme uuden asunnon. ”
Sijoitustalous.fi:n lukijat ovat tehneet voittoa myös pitkäjänteisestä sijoittamisesta yhtiöön, jonka johtoon he ovat luottaneet.
”Sijoitin 10 000 markkaa Fortumiin juuri, kun Lilius oli astunut remmiin - uskoin hänen kompetenssiinsa, enkä erehtynyt. Eräs silloinen päällikkötason fortumilainen piti sijoitustani ihan hölmönä. Ostin 400 osaketta 4.40 euron kurssilla. Sitten Neste Oil erotettiin ja myin sen osakkeet antihinnalla jotain 16 euron kurssilla, jolla sain alkuperäisen sijoitukseni maksettua. Sittemmin olen saanut Fortumin osakkeista osinkoina
vuosittain noin 25 prosentin tuoton alkuperäiselle sijoitukselleni. 400 osakkeen arvo liikuskelee nyt 8000 euron nurkilla.”
| |
|
| |
Rahasto-osuuksien voittajat
Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kaksi 100 euron arvoista rahasto-osuutta voittajien valitsemiin Tapiolan rahastoihin. Onnetar suosi tällä kertaa Minna Vähäpulloa Lappeenrannasta ja Timo Juvosta Tampereelta.
Voittajiin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä. Kiitokset kaikille kyselyyn
osallistuneille!
|
| |
|
”Ostin ensimmäiset Koneen osakkeet 80-luvulla. Samoin ostin ensimmäiset Metran osakkeet 80-luvulla. Metra sai sitten myöhemmin nimen Wärtsilä. Nyt minulla on 22 000 Koneen osaketta ja 38 800 Wärtsilän osaketta. Arvonnousu on ollut hyvä. Osingot ovat myös olleet hyviä varsinkin Wärtsilässä. Osingoilla on pääasiassa ostettu samaa osaketta lisää. En tee kauppaa. Periaatteeni on, että
lypsävää lehmää ei kannata tappaa tai myydä.”
Lukijoiden tarinoista käy ilmi myös se, että menestyneen sijoituksen takana voi olla suuretkin henkilökohtaiset tunteet.
”Luettuani Pekka Herlinistä kertovan Koneen ruhtinas –kirjan kiinnostuin Herlineistä. Tunnen olevani Pekan pojan Ilkka Herlinin sukulaissielu, meillä on pitkälti samat arvot. Olen tukenut Ilkka Herlinille rakasta Itämeren suojelutoimintaa. Meille molemmille Kiina on läheinen, olen työskennellyt muutaman vuoden Kiinassa ja minulla on edelleen sinne lämpimät suhteet. Muista Cargotecin hallituksen jäsenistä Pekka Immonen on
Elävä Itämeri -säätiön varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja on Ilkkka Herlin, joka on myös Suomalais-kiinalaisen kauppayhdistys ry:n puheenjohtaja. Olen työskennellyt Kiinassa muutaman vuoden ja pidän edelleen yhteyksiä sinne. Antti Lagerroos on tuttu Nokiasta, erityisesti Salora-Luxor -ajalta. Olemme samanikäisiä. On harvinaista, että löydän jonkin yhtiön hallituksesta kanssani näin paljon samanhenkisyyttä.
Voin luottaa yhtiön toimintaan aivan erityisellä tavalla. On kyse henkilökohtaisista arvostuksista. Siinä syy, miksi kiinnostuin ostamaan Cargotecin osakkeita. Tänä päivänä sijoitukseni on 73 prosenttia plussalla.”
Säästöjä pahan päivän varalle
Hyvissä sijoituksissa on monesti mukana myös hyvä ajoitus, jonka ansiosta on päästy ostamaan halvalla ja myymään kalliilla. Voitot on sitten voitu käyttää elämiseen.
”Pörssit laskivat paljon muutama vuosi sitten. Ostin muutamalla tuhannella eurolla Tapiolan rahasto-osuuksia. Osa oli varovaisen tuntuisia sekarahastoja, osa kehittyviä markkinoita ja osa Eurooppaan sijoittavia osakerahastoja. Koko sijoituksen tuotto oli vuodessa noin 30 prosenttia. Se oli mukava lisä autonvaihtoon, jonka vuoksi myin rahasto-osuudet noin vuosi sitten. ”
Akateemisten tutkimusten mukaan hyvien sijoitustuottojen taustalla on hyvä hajautus, joka laskee riskiä. Monesti se, että ei tee mitään on osoittautunut hyväksi sijoitukseksi.
”Paras sijoitukseni on ollut hajautettu kotimainen osakesalkku. Paras sijoituspäätökseni osakesäästämisen aloittamisen jälkeen on ollut se, etten 1980-luvun lopulla huolinut pankin neuvoa ottaa salkkua vastaan saman verran lainaa ja ostaa lisää osakkeita. Olisi mennyt lamassa koko sijoitusvarallisuus. ”
Tyytyväisyyttä syntyy myös pelkästä säästämisestä.
”Joitain vuosia sitten sain Tapiolasta ehdotuksen aloittaa eläkesäästäminen. Valitsin Tapiola 2035 –rahaston. Samalla aloin säästää myös Aasia-Tyynimeri –rahastoon silkasta uteliaisuudesta ja pikku jännityksestä. Sijoitusmaailma ja osakemarkkinat olivat minulle täyttä hepreaa. Aloin sitten pikku hiljaa seurata sijoitusteni kehitystä Tapiolan sivuiltani ja lueskella Tapiolan katsauksia. Jokusen
vuoden kuluttua aloin säästää rahaa myös Kehittyvät markkinat –rahastoon ja muutama kuukausi sitten, sen vuoksi, että matkustamme usein Yhdysvaltoihin, myös Tapiola USA –rahasto pääsi listoilleni. Olen pikkuriikkinen kuukausisäästäjä, ja säästösumma kuukaudessa on 200 eurosta ylöspäin, riippuen aina kuun rahatilanteesta. Minulle tämä on kuitenkin iso asia ja jokainen
satanen on säästöä pahan päivän varalle. Lisäksi sijoitusten seuraaminen on hauskaa.,Olen saanut miehenikin ottamaan oman rahaston, johon hän säästää. Joten minun paras sijoitukseni on ollut se Tapiolan konttorin oven avaus, jolloin sain ensi kosketukseni tähän maailmaan. :o)) ”
Aina paras sijoitus ei ole ollut sellainen, minkä tuottoprosentin voisi mitata tarkasti. Opiskelu, matkailu ja sijoitukset lomamatkoihin ovat monelle olleet paras sijoitus.
”Paras sijoitukseni on DI:n paperit yliopistosta. Teknillinen ala on aina työllistänyt hyvin, jopa taantuman aikana. Sijoitus ei ollut halpa, se vaati viisi vuotta ja noin 60 000 euroa. Rahallisesti valtion tuki oli tärkeässä ja erittäin oleellisessa asemassa. Sijoituksen tuotot alkavat nyt näkyä ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Paperit mahdollistavat niin kotimaan kuin ulkomaiden markkinoille osallistumisen ja tarjoavat
paljon mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Tarkoituksena olisi panostaa lisää sijoitukseen kaupallisen alan jatkokoulutuksella. Tämän sijoituksen päälle on hyvä rakentaa riskillisempiä vaihtoehtoja, kuten osakkeita, asuntoja ja rahastoja.”
Sijoitustalouden lukijoilla on pitkä kokemus sijoittamisesta
Enemmistöllä Sijoitustalous.fin kyselyyn vastanneilla on pitkä kokemus sijoittamisesta. Vastanneista 70 prosenttia on sijoittanut yli 5 vuotta ja peräti yli 20 vuotta miltei 25 prosenttia vastanneista. Sijoittamisella haetaan useimmiten parempaa tulevaisuuden toimeentuloa, olemassa olevan varallisuuden kartuttamista ja varaudutaan yllättäviin menoihin.
Suosituimpia sijoituskohteita olivat sijoitusrahastot, joita oli 59 prosentilla vastaajista ja pörssiosakkeet, joita oli 42 prosentilla. Tyypillisin sijoitussumma vuodessa oli 1000 – 5000 euroa. Neljäsosalla sijoitussumma oli vuodessa alle tuhat euroa. Vastaajista 16 prosenttia sijoittaa yli 10 000 euroa.
Sijoittajista alle vuodeksi sijoittaa vain muutama prosentti. Vuodesta viiteen vuoteen sijoitti yli 40 prosenttia vastaajista. Yli kymmeneksi vuodeksi sijoitti yli 20 prosenttia vastaajista. Vastaajien hermot ovat kunnossa, sillä säännöllistä kuukausisijoittamista jatkaisi yli 45 prosenttia vastaajista, vaikka rahaston arvo olisi laskenut neljä kuukautta peräjälkeen. Sijoittamisen vastuullisuus on myös tärkeää, sillä vain
13 prosenttia vastaajista sanoo, ettei välitä sijoituskohteen vastuullisuudesta.
Kyselyyn vastasi kesäkuukausien aikana miltei 300 Sijoitustalous.fi:n lukijaa.
--
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
