9.5.2011
Benjamin Grahamin nimi on yhtä merkittävä sijoituskirjallisuudessa kuin mitä Sigmund Freud on psykologiassa tai Karl Marx taloustieteessä. He kaikki olivat oman alansa pioneereja, uusien käsitteiden ja ajatustapojen synnyttäjiä.
Intelligent Investor on ehkä sijoituskirjallisuuden tunnetuin klassikko. Mestarisijoittaja Warren Buffett on sanonut sen
olevan ”paras kirja, mitä sijoittamisesta on koskaan kirjoitettu”. Kun Buffettilta kysytään sijoitusneuvoja, hän pyytää kysyjää yleensä lukemaan Grahamin kirjasta luvut 8 ja 20.
Intelligent Investor julkaistiin ensimmäisen kerran 1949. Tuolloin osakemarkkinoiden valvonta oli vähäistä. Markkinoita leimasivat huhut, sisäpiirikaupat ja huijaukset. Vaikka viranomaisvalvontaa on nyt enemmän, samat teemat
puhuttavat markkinoita edelleen.
Grahamin lapsuuden perhe koki 1900-luvun alussa suuria sijoitustappioita. Asuntokuplan ja pörssiromahduksen jälkeen Graham ryhtyi kehittämään mahdollisimman turvallista ja systemaattista sijoitusfilosofiaa. Hänen tärkein viestinsä on, että tappioiden välttäminen on tärkeämpää kuin voittojen maksimointi.
Grahamia tunnetaan arvosijoittamisen oppi-isänä. Hän neuvoo katsastamaan ainakin
seuraavat ehdot ennen sijoituspäätöstä: onko yhtiö riittävän suuri, onko sillä tasainen tuloksentekokyky ja luotettava osingonjako, mitä näyttöä on tuloksen kasvusta ja onko yhtiö arvostuskertoimien valossa riittävän edullinen.
Tämän lisäksi Graham kehottaa koko ajan huolehtimaan siitä, että osakesalkun tuotto ylittää selvästi korkosijoitukset, ja että osa varoista
olisi aina koroissa. Toisin sanoen: viisas sijoittaja on erittäin varovainen sijoittaja.
Varovaisuus voi tarkoittaa jopa sitä, ettei osakkeisiin kannata sijoittaa lainkaan. Esimerkiksi Helsingin pörssistä tuskin löytyisi sellaisia yhtiöitä, jotka läpäisisivät Grahamin kriteerit nykyisessä markkinatilanteessa.
Sijoita, älä spekuloi
Arvosijoittaja ei metsästä koskaan huipputuottoja, eikä liiemmin välitä pörssikurssien heilunnasta. Neuvo kuulostaa helpolta, mitä se ei kuitenkaan ole.
Ennen kuin sijoittaja voi ”unohtaa” sijoituksensa, hänen on keskityttävä sijoituskohteen valintaan haukan lailla. Jos yhtiö läpäisee kaikki vaatimukset, mutta p/e-luku on yli 15, siihen ei saisi sijoittaa. Tärkeintä pörssisijoittamisessa
on aina yhtiöstä maksettu hinta.
Kuuluisa luku 8 käsittelee osakemarkkinoiden heiluntaa. Graham korostaa, ettei lyhyen aikavälin tuottoja kannata metsästää. Jotkut voivat spekuloinnissa onnistuakin, useimmat kuitenkin siinä epäonnistuvat.
Osakkeiden hintojen vaihteluun ei pidä kiinnittää huomiota sen jälkeen, kun sijoitus on tehty. Mutta ennen osakkeen ostoa nimenomaan hintaan on kiinnitettävä suuri
huomio.
Hyvät yhtiöt ovat tunnetusti kalliita. Ne muuttuvat halvoiksi vain poikkeustapauksissa eli hyvin harvoin. Harva sijoittaja kykenee odottamaan sopivaa ostohetkeä, sillä odottamisessa voi mennä vuosikymmeniäkin. Oston jälkeen on taas parempi olla tekemättä mitään.
Tee kotiläksysi hyvin
Luvussa 20 Graham tuo esiin legendaarisen käsitteen ”turvamarginaali” (margin of safety). Se on yksi sijoittamisen vaikeimpia käsitteitä. Yhtiöstä pitäisi aina maksaa selvästi vähemmän kuin mikä sen todellinen arvo on. Mutta harvat sijoittajat osaavat laskea yhtiöiden ”todellisia arvoja” – etenkin kun juridisesti todellinen arvo on aina se, mikä on yhtiön kulloinenkin pörssikurssi.
Riskin käsitteen Graham määrittelee myös nykyisestä valtavirrasta poikkeavasti. Suurin riski sijoittamisessa ei ole volatiliteetti eli pörssikurssien heilunta, vaan sijoittaja itse. Volatiliteetti on arvosijoittajalle vain hyvä merkki, sillä ilman sitä hyvät yhtiöt pysyisivät aina kalliina.
Graham korostaa sijoittajan velvollisuutta tehdä kotiläksynsä. Todellisuudessa sijoittajan ei pitäisi kysyä,
paljonko hän on valmis sietämään riskiä, vaan paljonko hän on valmis tekemään sijoitusanalyysia. Silloin kun sijoittaja tietää mitä tekee, riski itse asiassa pienenee. Samaa on myöhemmin korostanut Warren Buffett.
Grahamin oppien mukaan sijoittaminen vaatii kärsivällisyyttä, työtä, kovaa itsekuria ja luonteen lujuutta. Tunteet on osattava laittaa sijoittamisessa syrjään. Useimmat sijoittajat
tietävät tämän, mutta eivät osaa soveltaa ohjetta käytännössä.
Benjamin Graham: The Intelligent Investor (Harper 2006), 626 sivua
ISBN: 9780060555665
Teksti: Juha Europaeus
Kuva: Juha Salminen
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
