11.3.2011

Monen piensijoittajan postiluukusta on viime viikkoina rapsahdellut kutsuja pörssiyhtiöiden yhtiökokouksiin. Aktiivisimmat osakkeenomistajat järjestävät niille oitis tilaa kalentereista. Valtaosa piensijoittajista jää kuitenkin aprikoimaan, onko osallistumisesta lopulta mitään hyötyä ja heittää pöydällä pyörivät kutsukirjeet jo muutaman päivän päästä paperinkeräyslaatikkoon.

Konkarisijoittaja Erkki Sinkko on osallistunut yhtiökokouksiin jo 1970-luvulta lähtien ja mittari raksuttaa jo yli tuhannen lukemissa. Hänen mielestään osallistuminen kannattaa aina, sillä käytännössä osakkeenomistaja on yhtiön hallituksen ja johtoryhmän työnantaja.

”Yhtiökokous hyväksyy tilinpäätöksen, myöntää vastuuvapauden, valitsee hallituksen ja päättää esimerkiksi osingosta. Äänivalta jakautuu euro ja ääni-periaatteella, mutta taitavilla puheenvuoroilla pienomistajakin voi vaikuttaa. Tästä on vuosien varrella nähty monia esimerkkejä”, Sinkko painottaa.

Samoilla linjoilla on Eläke-Tapiolan arvopaperipäällikkö Jan Lehtinen.

”Yhtiökokous on osakeyhtiön ylin toimielin, jonne kutsutaan kaikki yhtiön osakkeenomistajat. Samalla heillä on mahdollisuus tuoda kokouksessa käsiteltäviin asioihin oma näkökantansa”, Lehtinen tiivistää.

Aistit herkkänä eturiviin

Yhtiökokouksessa kannattaa heti alkuun kuulostella ja aistia yleistä ilmapiiriä. Varsinkin toimitusjohtajan puheenvuoroa ja muiden osakkeenomistajien näkemyksiä yhtiön tilasta on kuunneltava herkällä korvalla.

Osakkeenomistajat voivat esittää kokouksessa myös suoria kysymyksiä ylimmälle johdolle. Kotiläksyt kannattaa kuitenkin tehdä kunnolla ennen omaa puheenvuoropyyntöä.

Vuosikertomuksesta voi bongata itselle kiinnostavat aiheet jo kotona. Samalla ehtii muodostaa oman kantansa hallituksen esityksiin ja miettiä niihin sopivat kysymykset.

”Ei ole mikään häpeä lukea kysymystä vaikka suoraan paperista. Sitä paitsi hyvä kysymys kiinnostaa aina muitakin osallistujia”, Sinkko muistuttaa.

Lehtinen tähdentää toisaalta myös kokouksen työjärjestystä.  Sooloilu ei kannata, sillä yhtiökokouksessa käsitellään ainoastaan kokouskutsuun kirjattuja asioita.

Palkkiot puhuttavat

Mikäli jostakin käsiteltävästä asiasta halutaan äänestys, voi jokainen mukana oleva osakkeenomistaja käyttää äänioikeuttaan omistamiensa osakkeiden mukaisesti. Useimmiten kommentit ja huomiot kuitenkin halutaan vain merkittäväksi pöytäkirjaan.

”Esimerkiksi hallituksen kokoonpano, naisjäsenten osuus sekä hallituksen ja johdon palkkiot ovat yleisiä keskustelunaiheita. Viime vuonna yhtiökokouksissa olivat esillä Aalto-yliopistolle menevät lahjoitukset, tänä vuonna ei näyttäisi mitään isompaa olevan asialistoilla. Hallituksen palkkiot ja johdon kannustinjärjestelmät ovat toki aina mielenkiinnon kohteena”, Lehtinen kertoo.

Kokouksen päätteeksi aukeavassa kahvipöydässä on usein hyvät antimet, mutta siellä voi tarjoutua mahdollisuus myös jutusteluun yhtiön ylimmän johdon kanssa. Sinne kannattaa Sinkon mukaan säästää ne henkilökohtaisimmat ja kenties kiperimmät kysymykset.

”Jokaisessa kokouksessa on aina oma virityksensä, ja mukaan mahtuu välillä huumoriakin. Siksi kannattaa tulla paikan päälle katsomaan, kuuntelemaan ja käyttämään oma puheenvuoro”, hän rohkaisee.

Eläke-Tapiola osallistuu kaikkien omistamiensa suomalaisten ja pohjoismaisten yhtiöiden yhtiökokouksiin. Kotimaisiin yhtiökokouksiin se osallistuu itse ja muissa pohjoismaissa yhteistyökumppanin avulla. Pohjoismaiden ulkopuolisten yhtiöiden yhtiökokouksiin osallistutaan etäyhteyden kautta kautta.

Yhtiökokous on hyvä paikka keskustella yrityksen johdon kanssa.  Erkki Sinkko (vas) juttusilla Fortumin hallituksen puheenjohtajan Matti Vuorian kanssa vuonna 2002.

Kirjoittanut: Timo Sormunen
Kuva: Lehtikuva

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi