| |
 |
| |
Finanssialan Keskusliiton johtaja Markku Savikko pitää
TER-lukua tärkeimpänä kulumittarina.
|
8.2.2011
Rahastoja pidetään helppona, mutta ei välttämättä edullisimpana vaihtoehtona, kun aloitteleva piensijoittaja miettii itselleen sopivinta tapaa sijoittaa. Etenkin suoria osakesijoituksia tekevät jaksavat usein ihmetellä, miksi maksaa palkkioita työstä, jonka voi tehdä itsekin.
Rahastojen hoidosta virinnyt kulukeskustelu on tuttua Finanssialan Keskusliiton johtajalle Markku Savikolle. Hän tähdentää, että hoitokuluja kannattaa pitää silmällä ja vertailla, mutta ne eivät saisi olla valinnan tärkein kriteeri. Pääpainon on oltava tuotoissa ja sijoittamiseen liittyvissä riskeissä.
”Tavallisen piensijoittajan panokset liikkuvat useimmiten 100 – 1000 euron haarukassa ja sijoitusjänne on pitkä. Monilta unohtuu, ettei osakekauppakaan ole ilmaista. Jotta suora sijoittaminen olisi rahastoja edullisempaa, se edellyttää kohtalaisen suuria sijoituksia”, Savikko sanoo.
TER on tärkein
Tunnusluvuista Savikko kehottaa seuraamaan TER-lukua (Total Expense Ratio), joka paljastaa kuluihin uponneen prosenttiosuuden rahaston keskimääräisestä pääomasta. Se sisältää muun muassa rahaston hallinnointi- ja säilytyspalkkiot sekä tilinhoito- ja pankkikulut.
”TER kertoo rahastonhoidon kokonaiskustannukset kaikkein parhaiten. Lisäksi se on vertailukelpoinen eri rahastojen kanssa”, Savikko sanoo.
Ruotsista rantautunut TKA-luku (Totalkostnadsandel) puolestaan sisältää kaikki rahastopääomasta veloitettavat kulut (TER + kaupankäyntikulut + mahdolliset muut kulut) prosenttilukuna keskimääräisestä pääomasta tarkastelujaksolla. Sekä TER-luku että TKA-luku lasketaan rahastolle aina jälkikäteen toteutuneiden kulujen perusteella.
Kolmas seurattava avainluku on salkun kiertonopeus, joka kertoo arvopapereiden osto- ja myyntiheyden.
Käytännössä kulujen, riskien ja tuotto-odotusten tulisi kulkea käsi kädessä.
”Riskiä sisältävien ja etenkin kehittyville markkinoille sijoittavien rahastojen hoitokulut saattavat olla suuremmat, sillä ne vaativat enemmän asiantuntijatyötä, seurantaa ja analysointia”, Savikko muistuttaa.
Myös rahaston rakenne voi vaikuttaa kulujen suuruuteen. Erilaisia rahasto-osuuksia sisältävien rahastosalkkujen muita korkeammat kustannukset voivat puolestaan selittyä monipolvisella salkunhoitoketjulla, jossa jokainen porras veloittaa oman osuutensa. Tämäkin selviää TER-luvusta.
”Kilpailu on kiristynyt ja rahastojen hoitokulut ovat joka tapauksessa tulleet viime vuosina tasaisesti alaspäin. Tätä hintakehitystä voi seurata vaikkapa FK:n nettisivuilta löytyvästä rahastoraportista”, Savikko opastaa.
Tapiola kestää vertailun
Tapiola on menestynyt erilaisissa rahastojen riski-tuottovertailuissa hyvin. Yksi syy löytyy rahastojen palkkioista, jotka ovat monia kilpailijoita pienemmät.
”Pienemmät hallinnointipalkkiot rasittavat rahaston tuottoa vähemmän, jolloin siitä jää asiakkaalle suurempi osa”, palvelujohtaja Outi Vänni Tapiola Varainhoidosta kertoo.
Rahastojen TER-lukuihin kiinnitetään paljon huomiota esimerkiksi silloin, kun Maailma-rahastoihin valitaan sijoituskohteiksi toisia rahastoja.
”Olemme markkinoilla suursijoittaja ja pystymme ostamaan tarvitsemamme palvelut suurasiakkaan hinnoilla. Tästä hyötyvät myös asiakkaat. Lisäksi rahastoissa ostetaan ja myydään arvopapereita vain, kun siihen on aito salkunhoidollinen tarve. Rahaston salkkua ei siis pyöritetä pelkän aktiivisuuden takia”, Vänni sanoo.
Kuluja pidetään kurissa myös toiminnan tehokkuudella kautta linjan. Paperitulosteista on luovuttu mahdollisimman pitkälle ja sähköisiä palveluja kehitetään jatkuvasti.
Tapiolan talousneuvoja Petra Ronkaisen mukaan asiakkaat eivät useinkaan osaa vertailla kuluja, sillä rahastojen toiminta on monille vierasta. Näin ollen muun muassa hallinnointipalkkio ja sen vaikutus oman säästön kehitykseen voivat jäädä hämäräksi.
”Monissa rahastoyhtiöissä ei nosteta riittävän selkeästi esiin rahastoista perittäviä kuluja. Tapiolan rahastojen kuukausikatsauksissa on sen sijaan suoraan luettavissa muun muassa TER-luku ja lisäksi TKA-luku niistä rahastoista, joille se on mahdollista laskea”, Ronkainen sanoo.
Kun termit ja luvut tulevat ajan myötä tutuiksi, herää Ronkaisen mukaan kiinnostus myös hintavertailuun.
”Jos asiakas todella ymmärtää kulujen merkityksen, niin miksi ostaa kalliimpaa ja usein myös huonompaa?”
Teksti: Timo Sormunen
Kuva: Finanssialan Keskusliitto
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi