Ekonomisti Timo Vesala seuraa  tarkkaan Kiinan ostopäälliköiden tekemisiä, sllä ne vaikuttavat koko maailman talouteen.

Vanha kansanviisaus muistuttaa ennustamisen ja etenkin tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta. Lausahdus pitää monessa kohtaa edelleen kutinsa, vaikka dataa ja analyysityökaluja on tarjolla aivan eri mitassa kuin takavuosina.

Moni piensijoittaja on parin vuoden takaisen suhdannesyöksyn jälkeen ottanut itseään niskasta ja päättänyt perehtyä talouden tunnuslukuihin pintaa syvemmältä. Uupumus on kuitenkin voinut yllättää jo alkumetreillä, sillä tarjolla olevaa tietomassaa on ähkyksi asti. Kaiken kukkuraksi ennustelukujen tarjoamat johtopäätökset tulevasta talouskehityksestä voivat tuntua maallikosta hyvinkin ristiriitaisilta.

”Kaiken keskellä kannattaa muistaa, että talouden eri tunnusluvuista haetaan lopulta indikaattoreita kahteen asiaan eli bruttokansantuotteen  ja inflaation tulevaan kehitykseen”, Vesala tiivistää.

USA on yhä avainasemassa

Suomen kaltaisessa vientivetoisessa kansantaloudessa kannattaa pitää silmällä muun muassa vientilukujen kehitystä. Vesala seurailisi säännöllisesti myös teollisuuden investointihaluja sekä kuluttajien luottamusta, jotka usein kulkevat käsi kädessä niin nousu- kuin laskusuhdanteessa.

Käytännössä katse kannattaa kuitenkin suunnata Suomen rajojen ulkopuolelle USA:han, Kiinaan ja Saksaan.

”Vaikka Yhdysvaltain merkitys maailmantaloudessa tulee heikentymään, on se edelleen yksi talouden moottoreista, jonka uudesta noususta odotetaan nyt kiivaasti merkkejä”, Vesala muistuttaa.

Hänen omalla listallaan ykkössijalle nousee USA:n kuukausittain julkaistavat työllisyystilastot. Niissä ekonomistia kiinnostavat etenkin tiedot uusista työpaikoista, joiden saldon tulisi olla lopettamisiin nähden selvästi plussalla.

”Toinen tärkeä luku on Saksan Ifo-indeksi, joka kertoo sikäläisten yritysten ja elinkeinoelämän tulevaisuuden näkymistä. Samalla se valottaa varsin paljon myös euroalueen lähiajan kehitystä”, Vesala vihjaa.

Kolmanneksi hän kelpuuttaa mukaan nousevan talousmahti Kiinan ostopäälliköiden PMI-indeksin, joka antaa kuvaa sikäläisen teollisuustuotannon vauhdista ja sen tekemistä investointihyödykkeiden sisäänostoista. Luvun painoarvoa lisää sekin, että Kiina on entistä useamman suomalaisyrityksen avainmarkkina.

”PMI-indeksi ennustaa varsin hyvin Kiinan kehitystä. Se koheni syksyllä lupaavasti, mutta heti uuden vuoden jälkeen julkaistut lukemat olivat odotuksia kehnommat. Ilmeisesti Kiinan kiristävä rahapolitiikka alkaa jo vaikuttaa, mikä on inflaation hallinnan kannalta jopa hyvä uutinen”, Vesala kertoo.

Pitkät korot kertovat inflaatio- ja kasvuodotuksista

Kotimaan yleistä hintakehitystä kannattaa seurata muun muassa pohjainflaatioluvun avulla.  Tuottajahintainflaatio puolestaan paljastaa tukkukauppaportaan hintapaineet, jotka yleensä siirtyvät myös vähittäiskaupan kuluttajahintoihin.

”Korkokäyrä on klassinen mittari, joka ennakoi varsin hyvin nimellisen BKT:n yleistä kehitystä. Esimerkiksi viiden vuoden korko on edelleen alhaalla. Niinpä myös odotukset reaalitalouden kasvusta ja lähivuosien inflaatiosta ovat sijoittajien silmissä hyvin maltillisia”, Vesala selvittää.

Minkä verran talousennusteet ja talouden kulloisetkin tunnusluvut lopulta heiluttelevat pörssikursseja? Vesala tähdentää, että sijoitusmarkkinat katsovat aina eteenpäin ja reagoivat odotuksissa tapahtuviin muutoksiin. Kun tietty talouden ennuste  toteutuu, se on yleensä jo hinnoiteltu markkinoilla.

”Talouden toimintalogiikan vuoksi tunnusluvut myös luovat todellisuutta, sillä ne vaikuttavat kotitalouksien, yritysten ja sijoittajien luottamukseen. Ja juuri tämä viime kädessä määrää, vallitseeko taloudessa positiivinen vai negatiivinen dynamiikka.”

Kirjoittanut: Timo Sormunen
Kuva: Juha Salminen

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi