8.12.2010
Osakemarkkinoiden oletetaan olevan tehokkaat, eli osakkeiden hintojen odotetaan muodostuvan siitä tiedosta, mikä on kaikkien sijoittajien käytössä samanaikaisesti. Näin ei kuitenkaan aina ole. Sijoitusmarkkinoiden erikoisuuksiin kuuluvat anomaliat eli poikkeavat säännönmukaisuudet, joille ei löydy selitystä perinteisestä talousteoriasta.
Säännönmukaisuudet ovat poikkeuksia, sillä tehokkaiden markkinoiden tulisi hinnoitella säännönmukaisuudet pois.
Ilmiöiden syinä voivat olla erilaiset verotukseen tai ihmisten käyttäytymiseen liittyvät syyt, joihin markkinat eivät ole vielä ehtineet reagoida.
Tunnetuimpia anomalioita on niin sanottu tammikuun ylituotto. Sen mukaan pörssikurssit nousevat tammikuun kahden ensimmäisen viikon
aikana korkeammalle kuin joulukuun lopussa. Selityksenä pidetään muun muassa sitä, että sijoittajat myyvät joulukuun lopussa tappiollisia osakkeitaan esimerkiksi verotussyistä. Tammikuussa osakkeet ostetaan sitten takaisin, jolloin kurssit nousevat.
Ilmiön todenperäisyyttä voi koettaa tutkia itsekin. Esimerkiksi OMX Helsinki 25 –indeksi on joulukuusta 2001 tammikuuhun 2009 ollut kuutena vuotena korkeammalla tammikuun
puolivälissä, kuin edellisen joulukuun puolivälissä. Vuosina 2008 ja 2009 anomaliasijoittaja olisi joutunut pettymään. Johtopäätöksen siitä, että muutos olisi johtunut juuri vuodenvaihtumisesta, on tietenkin jokaisen tehtävä itse.
Tutkiminen voi muuttaa ilmiön päinvastaiseksi
Anomalioita on tutkittu paljon, mikä lisää ilmiöihin epävarmuutta. Tutkimusten julkistamisten on nimittäin todettu vähentävän säännönmukaisuuksia ja jopa muuttavan ilmiön päinvastaiseksi.
Vahvimmilla olisikin siis sijoittaja, joka itse löytää virheitä täydellisiltä
osakemarkkinoilta. Anomalioihin perustuvan sijoittamisen ongelmat ovat kuitenkin samat kuin muussakin sijoittamisessa. Tulevaisuutta ei voi varmasti ennustaa, joten mikään ei takaa, että aiempi sääntö olisi voimassa tulevaisuudessakin.
Seuraavassa joukko anomalioita, joita akateeminen tutkimus on löytänyt.
Tammikuun ylituotto
Osakkeiden hinnat nousevat tammikuun ensimmäisten viikkojen aikana joulukuun lopun
arvoja korkeammalle.
Vuodenvaihteen suuri kaupankäynti
Joulukuussa osakemarkkinoilla käydään vilkkaammin kauppaa kuin tammikuussa.
Kesävaikutus, lomavaikutus
Kesällä ja lomien aikana osakekurssit nousevat.
Ensimmäisen kuukauden ja ensimmäisen viikon ylituotot
Osakekurssit nousevat vuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden aikana ja kuukauden
ensimmäisen viikon aikana.
Viikonloppu-ilmiö, maanantai-ilmiö
Osakekurssit laskevat useammin maanantaisin kuin perjantaisin. Tähän on epäilty olevan syynä yritysten tapa julkaista huonoja uutisia viikonloppuna.
Viimeinen tunti -ilmiö
Osakekurssien on huomattu nousevan aivan pörssipäivän lopussa.
Yhdysvaltojen presidentin toimikauden vaikutus
Ensimmäinen ja viimeinen vuosi Yhdysvaltojen presidenttien toimikausissa ovat olleet parhaimpia sijoitusvuosia.
Osinkotuotto-ilmiö
Osakkeet, joilla on parempi osinkotuotto, pärjäävät keskimääräistä paremmin pörssissä. Pienillä yhtiöillä on suuria parempi osinkotuotto.
Instituutio-ilmiö, piensijoittajan etulyöntiasema
Yhtiöt, joista
instituutio-sijoittajat eivät ole kiinnostuneet, pärjäävät muita yhtiöitä paremmin osakemarkkinoilla.
Menestys-ilmiö
Osakkeet, joilla on mennyt markkinoilla muita paremmin, pärjäävät hyvin jonkin aikaa jatkossakin.
Yllätystuloksen vaikutus
Odotuksia paremmasta tuloksesta kertovien yhtiöiden osakkeiden hinnat voivat usein nousta tulosjulkistuksen tuoman
kurssinousun jälkeenkin. Tulosyllätys ei siis mene suoraan osakkeen hintaan, vaan osakkeen arvostus nousee vielä tiedotteen jälkeisinä päivinä ja viikkoina. Tämä sotii täydellisen markkinan teoriaa vastaan, sillä uuden tiedon pitäisi vaikuttaa osakkeen hintaan samantien, kun tieto on julkista.
Tulosjulkistuksen myöhästyminen
Tulosjulkistuksen myöhästyminen ei yleensä tiedä
hyvää osakkeen arvolle.
Sisäpiiri-ilmiö
Sisäpiiriläisten myynnit ja ostot voivat ennakoida osakkeet arvoa.
Osinkoilmoituksen vaikutus
Osakemarkkinat ylireagoivat osinkoilmoituksiin.
Teksti: Jukka Lehtinen
Kuva: iStockphoto
