17.11.2010
Kun sijoittajat puhuvat osakkeista, he puhuvat lähes aina osakekursseista. Milloin pitäisi ostaa, milloin pitäisi myydä, mikä osake on yliarvostettu ja mikä aliarvostettu. Pörssi nähdään jonkinlaisena pelinä, jossa sijoittajan tulee tehdä oikea-aikaisia liikkeitä.
Totta on, että ajoittamalla ostonsa ja myyntinsä oikein onnekas sijoittaja voi tehdä suuria voittoja. Parhaimmillaan osakkeet nousevat ja laskevat kymmeniä prosentteja jopa yhden päivän aikana. Ongelma on, että kurssimuutoksia on tunnetusti äärimmäisen vaikeaa ennustaa.
Amerikkalainen sijoitusblogisti ja -kirjailija Josh Peters neuvoo rakentamaan sijoitusstrategian, jossa kurssimuutokset voi jättää lähes kokonaan huomiotta. Kun sijoittaja omistaa osaketta kymmeniä vuosia, korostuu kurssivaihteluiden sijasta yhtiön osingonmaksukyky.
Osinkostrategiassa keskitytään etsimään yhtiöitä, jotka maksavat säännöllistä ja mielellään kasvavaa osinkoa. Peters kehottaa kiinnittämään huomiota kolmeen seikkaan: mikä on yhtiön maksama osinkotuotto osakkeen ostohetkellä, onko osingonmaksu kestävällä pohjalla ja onko yhtiöllä kykyä kasvattaa osinkoaan.
Laatuyhtiöt ovat harvassa
Efektiivinen osinkotuottoprosentti on helposti laskettavissa. Jos pörssikurssi on esimerkiksi kymmenen euroa ja osinko-odotus 50 senttiä, muodostuu osinkotuotoksi viisi prosenttia miinus verot. Osinkotuottoprosentit löytyvät helposti internetistä tai talouslehdistä.
Astetta vaikeammin arvioitava tekijä on osingon kestävyys. Joskus vakaina osingonmaksajina tunnetut yhtiöt joutuvat yllättäen leikkaamaan osinkoaan tai pidättäytymään osingonmaksusta kokonaan. Näin kävi pari vuotta sitten muun muassa amerikkalaisille pankeille. Brittiläinen BP tunnettiin luotettavana osingonmaksajana aina kevääseen 2010 asti.
Sijoittajan työläin tehtävä on arvioida tulevien vuosien osingot. Osingon kasvattaminen edellyttää luonnollisesti yhtiön liikevaihdon ja sitä kautta voittojen kasvua. Jotta yhtiö kelpaisi osinkosijoittajan salkkuun, sen olisi kyettävä kasvattamaan osinkoaan usean vuoden ajan.
Hyvän sijoituskohteen pitäisi siis täyttää sekä arvo-yhtiön tunnusmerkit (riittävän korkea efektiivinen osinkotuottoprosentti) että kasvuyhtiön tunnusmerkit (näyttöä tuloksen kasvusta usealta vuodelta). Tällaisia yhtiöitä on pörssilistoilla harmittavan vähän.
Osinkokoneet tulevat Yhdysvalloista
The Ultimate Dividend Playbook ei ole suunnattu aloittelijoille. Peters olettaa lukijan tuntevan sijoittamisen peruskäsitteet. Sivuilla on paljon grafiikkaa ja taulukoita. Kirjan miinuksena voi pitää sitä, että se on hyvin USA-keskeinen.
Jos Petersin kriteerejä noudattaisi kirjaimellisesti, esimerkiksi Suomesta hyviä sijoituskohteita löytyisi tuskin lainkaan. Peters kehottaa nimittäin välttämään sellaisia yhtiöitä, joilla ei ole takanaan vähintään kymmenen vuoden kasvavaa osinkohistoriaa.
Helsingin pörssissä YIT kasvatti osinkoaan toistakymmentä vuotta, mutta pari vuotta sitten putki katkesi. Muita suomalaisehdokkaita Petersin salkkuun voisivat olla esimerkiksi Kone, Konecranes tai Sampo.
Suomalainen sijoittaja voi noudattaa puhdasoppista osinkostrategiaa sijoittamalla ulkomaisiin osakkeisiin. Yhdysvalloista löytyy jo satoja yhtiöitä, jotka ovat kasvattaneet osinkoaan yhtäjaksoisesti yli 10 vuotta.
Ulkomaille voi sijoittaa nykyään helposti ja tietoakin on helposti saatavilla. Esimerkkejä amerikkalaisista osinkokoneista ovat The Coca-Cola Company, Johnson & Johnson, McDonald’s ja Procter & Gamble. Viimeksi mainittu on jakanut joka vuosi osinkoa vuodesta 1890, ja se on kasvattanut osinkoaan 54 vuotta peräkkäin.
Ulkomaille sijoittamisessa piilee kuitenkin riskejä. Vaikka salkkuun poimisi maailman laadukkaimmat yhtiöt, sijoitukset saattavat sulaa epäedullisten valuuttakurssimuutosten takia. Ulkomaisten yhtiöiden seuraaminen vaatii kielitaitoa ja vaivannäköä.
Suomalaissijoittajan kannattaa tulkita Petersin neuvoja valikoiden. Kotimaisia kasvavia osinkokoneita on vähän, koska pörssilistallamme on paljon syklisiä vientiyhtiöitä. Helsingin pörssiin sijoittava ei voi välttyä siltä, että vuosittaiset tulokset ja sitä kautta osingot vaihtelevat.
The Ultimate Dividend Playbook palvelee parhaiten edistyneitä, kärsivällisiä sijoittajia, joiden sijoitushorisontti on vuosikymmeniä. Osingoista on iloa sitä enemmän, mitä pitempään sijoitustensa päällä malttaa istua.
Josh Peters: The Ultimate Dividend Playbook – Income, Insight and Independence for Today’s Investor (John Wiley & Sons 2008)
ISBN: 978-0-470-12512-0
Teksti: Juha Europaeus
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi