.

Lakisääteinen työeläke kertyy vuotuisista työansioista tai yrittäjän vahvistetusta työtulosta ikään sidotun karttumisprosentin mukaisesti. Mitä pidemmälle työura jatkuu, sitä enemmän eläkettä karttuu:
18–52-vuotiaana karttumisprosentti on 1,5 prosenttia, 53–62-vuotiaana 1,9 prosenttia ja 63–67-vuotiaana 4,5 prosenttia. Karttumisprosentti kertoo, kuinka paljon vuoden ansioista karttuu eläkettä.

Kuukausieläkkeen määrä lasketaan ikään sidotulla karttumaprosentilla bruttopalkasta, josta on vähennetty työntekijän työeläkemaksu. Esimerkiksi alle 50-vuotiaana tienattu 40 000 euron vuositulo kartuttaa kuukausieläkettä vajaat 50 euroa.

”Lakisääteisen eläkkeen arvioiminen on nykyisin varsin helppoa. On kuitenkin muistettava vuoden 2005 alussa tapahtunut laskentatavan muutos. Myös aikaisemmat laskentatavat on otettava huomioon palasia yhteen koottaessa”, Eläke-Tapiolan eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara muistuttaa.

Ennen vuotta 2005 eläkettä karttui jokaisesta työsuhteesta erikseen työsuhteen keston ja eläkepalkan perusteella, ei vuositulojen mukaan.

Oma työeläkeote kannattaa tarkistaa

Tärkeä apuväline tulevan eläkkeen arvioinnissa on henkilökohtainen työeläkeote, jonka työeläkeyhtiöt lähettävät useimmille Suomessa asuville 18–67 -vuotiaille. Otteeseen on merkitty tähänastiset ansiot ja niistä kertynyt eläke.

”Työeläkeote kannattaa tarkastaa huolellisesti. Useimmiten tiedot pitävät paikkansa, jolloin otteen saajan ei tarvitse tehdä mitään. Mahdolliset korjauspyynnöt on syytä laittaa vireille heti oman työeläkeyhtiön kautta”, Saulivaara toteaa.

Työeläkeotteen voi tarkistaa myös internetistä oman työeläkeyhtiön sivuilta tai osoitteesta Tyoelake.fi.

Esimerkiksi Tapiolan sähköisessä Eläkepalvelussa voi muun muassa tarkistaa oman henkilökohtaisen työeläkeotteen ja laskea arvion tulevan eläkkeen määrästä. Sähköinen Eläkepalvelu löytyy osoitteesta tapiola.fi/elakepalvelu.

Lakisääteinen eläke ei aina riitä

Odotettavissa olevaan eläkkeeseen vaikuttavat siis useat tekijät. Keskimäärin eläkkeellä odotettavissa oleva tulo on noin puolet työuran aikaisesta tulosta.

Henki-Tapiolan palvelujohtaja Niko Toiviainen suosittelee eläkeasioiden käymistä läpi asiantuntijan kanssa, jos lakisääteinen eläketurva ei näytä riittävän.

”Tapiolan säästö- ja sijoitusneuvottelussa otetaan huomioon asiakkaan elämäntilanne, riskinottokyky sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Keskustelun aikana selvitetään, haluaako hän esimerkiksi sijoittaa pienemmän riskin säästämistuotteisiin vai tavoitella korkeampia tuottoja suuremmalla riskillä.”

Eläkesäästämisestä saa paljon tietoa netistä, mutta itselle parhaiten sopivaa ratkaisua kannattaa Toiviaisen mielestä sparrata asiantuntijan kanssa kasvotusten.

”Erilaisten säästämistuotteiden vertailu voi olla vaikeaa. Ennen päätöksiä on hyvä käydä läpi kulurakenne ja muut sopimusehdot – esimerkiksi se, miten varat ovat käytettävissä sairauden, työttömyyden, puolison kuoleman tai avioeron kaltaisissa poikkeustilanteissa.”

Kullekin sopiva vaihtoehto

Toiviaisen mukaan täydentävään eläketurvaan on tarjolla kaksi perusvaihtoehtoa. Ensimmäinen eli vapaaehtoinen eläkevakuutus Omaeläke sopii erityisesti säästäjälle, joka hakee vaivatonta sijoituskohdetta.

”Omaeläkkeessä keskeinen elementti on valmiiksi mietityt sijoituskohteet. Esimerkiksi tuottohakuiselle säästäjälle on tarjolla osakerahastoista koottu varainhoitosalkku, jota varainhoitaja hoitaa. Hän tekee työn asiakkaan puolesta. Siksi säästämismuoto sopii henkilölle, joka ei aktiivisesti seuraa markkinoiden ylä- ja alamäkiä.”

Toinen vaihtoehto ovat markkinoille tulleet PS-sopimukset, joissa säästökohteiksi voi valita esimerkiksi pitkäaikaissäästötilejä ja sijoitusrahastoja.

”PS-sopimus sopii paremmin säästäjälle, joka haluaa itse valita sijoituskohteet, esimerkiksi rahastot, ja tarvittaessa tehdä muutoksia sijoitussuunnitelmaansa.”

Molempiin pitkäaikaisiin säästämismuotoihin saa verotuksellista etua. Maksut voi vähentää verotuksessa 5000 euroon saakka vuosittain. Vähennyksen edellytyksenä on, että eläkesäästöjä ryhdytään nostamaan vasta, kun säästäjä on työeläkelain mukaisessa eläkeiässä. Tällä hetkellä se tarkoittaa 63 vuoden ikää.

Mikäli eläkesäästämiseen liittyvä verovähennysetu ei tunnu tärkeältä, voi eläkeaikaa varten varautua myös säästämällä itse esimerkiksi sijoitusrahastoihin tai säästöhenkivakuutukseen.

Teksti: Matti Remes
Kuva: iStockphoto

---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi