12.4.2010
Yksi rahoitustieteen kiinnostavimmista havainnoista on se, että naiset menestyvät sijoittajina miehiä paremmin. Naiset ovat varovaisia, ymmärtävät välttää riskejä, eivätkä kuvittele itsestään liikoja. Samasta syystä naiset osaavat käyttäytyä miehiä fiksummin esimerkiksi liikenteessä.
Sijoittaminen mielletään silti miesten ajanvietteeksi. Sijoitusmessuilla ja tapahtumissa käy enimmäkseen iäkkäitä miehiä. Analyytikot, salkunhoitajat ja yhtiökokousten osallistujat ovat valtaosaltaan miehiä – puhumattakaan netin sijoituspalstojen kommentaattoreista.
Tasa-arvopuheista huolimatta sukupuoliroolit eivät ole juuri muuttuneet: nainen hoitaa tavallisesti kotityöt, mies puolestaan perheen raha-asiat.
Taloustoimittajat Ninni Myllyoja ja Emilia Kullas kehottavat naisia ottamaan suurempaa vastuuta raha-asioistaan. Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta opastaa aloittelijaa sijoittamisen perusteissa.
Naiset ovat luonnostaan hyviä sijoittajia. Varovaisuus ja kärsivällisyys ovat sijoitustoiminnan hyveitä. Miehet sijoittavat aivan liian usein hakeakseen jännitystä tai tyydyttääkseen kilpailuviettiään.
Sijoituksia ei kuitenkaan pitäisi tehdä vertailuindeksien voittamisen takia, vaan oman taloudellisen tulevaisuuden turvaamisen vuoksi. Miesten sijoitustuottoja nakertaa liiallinen kaupankäynti ja pyrkimys tavoitella
pikavoittoja. Miehet ovat jopa keksineet pilkallisen ”mummosalkku” -termin kuvaamaan pitkäjänteistä ja tylsää sijoittamista.
Raha rauhoittaa
Myllyoja ja Kullas perustelevat aluksi, miksi naisen ylipäätään kannattaa sijoittaa. Raha tuo itsenäisyyttä ja turvaa elämän käänteisiin kuten perheen perustamiseen, tilapäiseen työttömyyteen ja avioeron varalle. ”Vaikka muut väittäisivät mitä, raha tekee onnelliseksi”, sanovat Myllyoja ja Kullas.
Suomalaiset eivät ole tottuneet keskustelemaan sijoittamisesta ja rahasta luontevasti. Lottovoitosta on lupa haaveilla ääneen, mutta hidas vaurastuminen säännöllisellä sijoittamisella ei kahvipöytäkeskusteluihin kuulu. Myllyoja ja Kullas haluavat aivan oikein murtaa myytin, jonka mukaan sijoittaminen olisi jonkinlaista salatiedettä – tai että sijoittajan tarvitsi olla erityisen varakas.
Vaikka sijoittaminen vaatii enemmän tervettä järkeä kuin matematiikan taitoja, niin jotkut peruskäsitteet jokaisen sijoittajan pitäisi hallita. Myllyoja ja Kullas kertovat lukijoille, mitä ovat muun muassa inflaatio, sijoitusrahastot ja korot. Kirjan kohderyhmää ovat aloittelevat (nais)sijoittajat, joten peruskäsitteet on syytäkin käydä läpi.
Jotkut asiat olisi voinut selittää vieläkin perusteellisemmin. Miksi 30 euroa maksava osake voi olla edullisempi kuin 15 senttiä maksava osake? Miten pörssikursseja pitäisi lukea? Nämä ovat aloittelijalle varmasti oleellisempia kysymyksiä kuin ymmärrys indeksilainoista, Sharpen-luvusta tai dark poolien olemassaolosta.
Velkavipu lisää riskiä
Sijoittamisen riskeistä Myllyoja ja Kullas kirjoittavat seuraavasti: ”Riski, että osakesijoituksen arvo on alempi kuin ostohetkellä, on suurimmillaan parin kolmen vuoden päästä ostohetkestä”. Lause on harhaanjohtava ja kuvaa riskin käsitteen vaikeaselkoisuutta. Täsmällisempää on sanoa, että parin vuoden horisontilla ei osakkeisiin kannata sijoittaa.
Nuoret äidit eivät ole sijoituskirjalle helppo kohderyhmä. Neljällä viidesosalla lapsiperheistä on asuntolainaa, joten heidän mahdollinen sijoitusharrastuksensa tapahtuu käytännössä velkarahalla. Riskinkarttajan ei pidä ryhtyä osakesijoittajaksi lainkaan, jos asunto- ja muita lainoja on vielä maksamatta. Varovaisemmille säästäjille löytyy kuitenkin runsaasti muitakin vaihtoehtoja kuin
osakesijoittaminen. Tämän näkökohdan Myllyoja ja Kullas sivuuttavat lähes kokonaan.
Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta on silti ajankohtainen kirja. Pitkäaikaissäästämislaki tuo tänä keväänä saataville niin kutsutut ps-tilit, mikä tuo osakemarkkinoille luultavasti ison joukon tavallisia suomalaisia palkansaajia. He tarvitsevat jäsenneltyä ja selkokielistä tietoa siitä, miten osakemarkkinat toimivat.
Koulussa nuoria velvoitetaan oppimaan vieraita kieliä, maantiedettä ja historian vuosilukuja, mutta oman talouden hallinnan kursseja ei taida opetusohjelmaan vieläkään kuulua. Ainoa tapa kartuttaa taloustietoaan on itseopiskelu. Myllyojan ja Kullaksen kirja sopii mainiosti tällaiseen tarkoitukseen – parhaiten juuri työuransa alkuvaiheissa oleville naisille.
Ninni Myllyoja & Emilia Kullas: Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta Talentum Media 2010, 243 sivua
ISBN: 978-952-14-1460-2
Teksti: Juha Europaeus
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi