| |
 |
| |
Kuva: Istockphoto |
| |
|
| |
|
| |
|
23.5.2008
Teksti: Matti Remes
Suhdanteiden heikkeneminen ja osakekurssien lasku hermostuttavat rahoitusmarkkinoita, mutta sijoittajan on syytä pitää pää kylmänä talousuutisia lukiessaan. Huonoin vaihtoehto on tehdä turhan hätäisiä päätöksiä.
”Sijoituksia tekevä antautuu helposti joukkopsykoosin uhriksi. Se on melkein aina turmiollista, sillä silloin laittaa helposti rahansa väärään paikkaan tai vetää varat pois huonoimmalla hetkellä”, painottaa Tapiola Varainhoidon toimitusjohtaja Tom Liljeström.
Kurssilaskut kuuluvat markkinoiden luonteeseen
Moni kurssilaskuista huolestunut sijoittaja on siirtänyt viime kuukausien aikana varojaan pörssiosakkeista muihin kohteisiin, erityisesti pankkitileille. Liljeström muistuttaa, että osakemarkkinoilla lyhyellä aikavälillä tapahtuvat rajutkin arvonmuutokset kuuluvat sijoittamisen luonteeseen.
”Pitkällä aikavälillä heilahtelujen vaikutukset kuitenkin tasoittuvat.”
Liljeströmin mukaan pitkäjänteinen säästäminen tai sen aloittaminen kannattaa myös nykyisessä markkinatilanteessa.
”Tuottoisia sijoituksia ei tehdä tunteilla, vaan hyvillä takamuksilla”, Liljeström kiteyttää.
Kuukausisäästäminen kannattaa
Kuukausisäästäminen on tehokas tapa hajauttaa riskejä.
”Osa sijoituksista tehdään silloin kun osakekurssit ovat matalalla, osa taas korkeampien hintojen aikaan. Pitkällä aikavälillä tästä syntyy mielekäs ostokeskiarvo.”
Pitkään varainhoidon eri tehtävissä toiminut Liljeström ei ole vielä toistaiseksi tavannut ketään, joka olisi katunut kuukausisäästämisen aloittamista.
”Tärkeintä on päätös säästämisen aloittamisesta. Sopivia säästökohteita löytyy kaikissa suhdannetilanteissa.”
Yhdistelmärahastot ovat Liljeströmin mielestä tällä hetkellä varteenotettavia sijoituskohteita.
”Niissä osakkeiden ja korkotuotteiden suhde on painotettu kuhunkin markkinatilanteeseen sopivaksi.”
Vaivattomin tapa pitkäjänteiseen säästämiseen on suoraveloitus, jossa joka kuukausi tililtä lähtee sovittu summa.
Pienistä eristä kertyy suuria summia
Vaikkapa sadan euron kuukausisummasta kertyy vuosien mittaan merkittävä rahasumma, sillä sijoitetuille säästöille kertyy myös koko ajan korkoa.
”Korkoa korolle on säästäjälle oikeasti iso juttu. Jos kolmikymppisenä aloittaa kuukausisäästämisen, kuusikymppisenä on jo huomattava eläkepotti käytettävissä.”
Liljeström laskee, että esimerkiksi seitsemän prosentin keskimääräisellä vuosituotolla sadan euron kuukausisijoitus on kolmenkymmenen vuoden kuluessa kasvanut 123 000 euroksi.
”Raha tulee rahan luokse, kuten kulunut sanonta kuuluu. Se pätee kuitenkin edelleen – myös pienempien summien kohdalla.”
Pitkäjänteinen säästäjä ei hermostu
Markkinoiden epävarmuus on vaikuttanut myös säästäjiin.
”Yöunien menettäminen on kuitenkin turhaa. Eihän kukaan tiedä varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Pahinta on lamaantuminen, eli ettei tee yhtään mitään.”
Pitkäaikaisen säästämisen filosofiasta Liljeströmille on jäänyt elävästi mieleen muutaman vuoden takainen tapaaminen Yhdysvalloissa, jossa osakesäästämisellä on Suomea huomattavasti pidemmät perinteet.
”Procter & Gamblen päämajassa Cincinnatissa törmäsin yhtiön osakkeisiin sijoittaneeseen eläkeläisryhmään, jota kurssin romahdus 80 dollarista 60 dollariin ei tuntunut lainkaan huolettavan.
Kysyttyäni syytä rauhallisuuteen he kertoivat ostaneensa osakkeet aikoinaan parinkymmenen dollarin hintaan. Heilahteluista huolimatta osakkeet olivat olleet erinomainen kohde pitkäaikaiselle
säästäjälle.”
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi