Kuva: Juha Salminen

Joulukuu/2008

Maailman kaikkein aikojen huonoin osakevuosi on sitten takana! Hivenen toki lohduttaa, että valitsin alkuvuodesta säästökohteeksi yhdistelmärahaston puhtaan osakerahaston sijaan. Mutta osakemarkkinoiden teurastus on ollut niin hurjaa, että turskaa on tullut yhdistelmälläkin enemmän kuin tarpeeksi.

Jos on mennyt omia, niin on mennyt muillakin. Maailman osakemarkkinoilta katosi vuodessa 18 567 miljardia euroa, kertoi talouslehti. Siinä ei paljoa auta, että vuoden viimeinen pörssipäivä päättyi reippaaseen nousuun.

Voiko tällaisen romahduksen jälkeen tulla enää muuta kuin nousu? Voi tietenkin. Mutta yhä useampi on alkanut puhua käänteen mahdollisuudesta. Puheet voivat olla heikko signaali luottamuksen palautumisesta. Mitä useampi alkaa uskoa käänteeseen, sitä varmemmin se myös tapahtuu. Toisaalta 85 prosenttia japanilaisyrityksistä odottaa taloustilanteen heikkenevän vuonna 2009, rupla heikkenee öljyn vauhdissa, USA:n autoteollisuus rämpii, kruunu heikkenee. Voi olla, että noususignaalit hiipuvat seuraavien osavuosikatsausten mukana.

Itse haluaisin nyt lisätä panoksia osakerahastoihin. Tai voisin ainakin pohtia panosten pientä kasvattamista, kun työpaikka näyttää aika varmalta. Taitaa työpaikan varmuus sanella monen muunkin säästämisstrategian.

Otan kuitenkin vielä aikalisän, sillä rohkeus ei tällaisen vuoden jälkeen riitä uusiin sijoituksiin. Alan silti kerätä rohkeutta, jota kaivataan nousun alussa. Täytyy ainakin toivoa, että rahastomanageri siirtää oikeaan aikaan painotusta koroista osakkeita kohti. Onhan nyt parempi aika siirtyä kohti osakkeita kuin vuosi sitten. Ei välttämättä paras aika, mutta ehkä minulle riittäisi toiseksi paras.

Marraskuu/2008

Nyt on luottamus koetuksella. Kun usko pettää, alkavat ajatukset risteillä villisti. Tekisi tunnin välein mieli hylätä vanhat suunnitelmat ja säntäillä eri suuntiin.

Varmaa on, että talous jarruttaa ensi vuonna. Ehkä vielä seuraavanakin. Siksi pitkät korot tuntuvat varmimmilta. Toisaalta hyviä osakkeita on nyt alennusmyynnissä. Ja yrityslainoista puolestaan saa huikeita tuottoja, jos yritykset vain eivät kaadu. Kultakin kimaltaa jo epävarman silmissä, vaikka se ei osinkoja tarjoakaan.

Tässä tilassa on parasta vetää happea, etteivät tunteet aja hetken päähänpistoihin, joista seuraa vain ongelmia. Onko vanha sijoitussuunnitelma sopimaton uuteen tilanteeseen? Eihän sitä tehty vain nousukautta varten, vaan ajatuksena taisi olla tavoite sijoitusten rytmittämisestä eri suhdannevaiheisiin.

Onko suunnitelma sittenkin kestävämpi kuin omat hermoni? Nyt on parasta harkita rauhallisesti, etten vain seuraavalla liikkeellä korjaa talteen eilisen tappioita ja heitä menemään huomisen voittoja.

Lokakuu/2008

Myrskytyyli riepottelee rajusti maailman osakemarkkinoita ja korkonäkymätkin ovat epävarmemmat kuin lauantain lottoarvonta. Kurssit ovat pudonneet kuin lehdet maahan, mutta silti ne näyttävät jatkavan putoamistaan kuin haluaisivat kaivautua maan alle.

Nyt on siis aika ostaa, sanoo suursijoittaja Warren Buffet. Toisaalta sillä miehellä on varaa hävitä vaikka muutama miljardi. Minulla ei ole.

Konkari voi kuitenkin olla oikeassa. Rikkaat ostavat halvalla kun muut myyvät.

Köyhät haluavat ostaa vain kalliilla kaikkien ostaessa; ajattelevat kai että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.

Nyt on suuri houkutus hypätä mukaan peliin ja lisätä panoksia osakerahastoihin. Ja taitaapa vanha kunnon dollari vahvistua entisestään käytyään kuraojassa latkimassa rapavettä. Olisiko viisasta sijoittaa amerikkalaisiin osakerahastoihin? Olisi, mutta en tunne niitä hyvin. Siksipä pysyttelen kotimaisissa. 

Syyskuu/2008

Kuukauden huonot uutiset: metsäyhtiöt vähentävät Suomessa yli puolitoistatuhatta työpaikkaa. Euroopassa valmistetaan enemmän paperia kuin menee kaupaksi ja taantumakin häämöttää. Ymmärrän, ettei tehdasta voi pyörittää, jos se vie enemmän rahaa kuin tuo. Mutta tällaiset talousuutiset vetävät vakavaksi: 1 500 perheen arki mullistuu metsästä elävissä pikkukaupungeissa. Lisäksi amerikkalaisten investointipankkien kriisi laittoi osakekurssit maailmanlaajuiseen laskuun.

Oman talouden tärkein turva on se, että saa pitää työpaikkansa. Toiseksi suurin on sitten se, että töissä käydessään saa edes jotain säästöön.
Yritän muistaa tämän.

Tammikuussa en muuten tullut edes ajatelleeksi, että rahastoyhtiön palkkiot voivat syödä säästöjäni. Luin asiasta juuri vertailun talouslehden nettisivulta. Samoin kuin säästö, kulutkin kertautuvat vuosien mittaan.

Mutta hyvin kävi: pankkini ei peri kuukausisäästämisestä merkintäpalkkiota, kun minulla on samassa pankissa myös pankkitili.

Tämän talousuutisen saatoin siis lukea hyvillä mielin. 

Elokuu/2008

Talousuutiset ovat taas täynnä synkistelyä. Edessä on matalasuhdanne. Metsäyhtiöt uhkaavat sulkea tehtaita. Inflaatio on reilusti yli neljä prosenttia. Yhdysvaltain asuntoluottokriisi kaatoi kymmenennen pankin.

Onneksi ekonomistit myös arvioivat, että hintojen nousu taittuu ensi vuonna. Matalasuhdanteen torjumiseksi on myös luvassa veronkevennyksiä.

Näitä uutisia enemmän säästämiseeni vaikuttaa yllättävä rahanmeno: digiboksini hajosi, hammaslääkäri kirjoitti mojovan laskun ja taloyhtiö keräsi porraskäytävän maalaukseen ylimääräisen yhtiövastikkeen. Säästäminen jää nyt väliin.

En murehdi: pitkällä ajalla tämäkään ei haittaa. 

Heinäkuu/2008

Vaikka ruoka, sähkö ja bensa ovat kallistuneet, dollari on halpa. Eurolla saa jo yli puolitoista dollaria. Yhdysvaltalaisissa nettikaupoissa voi kuulemma tehdä löytöjä.

Innostuin surffaamaan nettikaupoissa – ja käytin yli kuukauden säästöä vastaava summan. No, saan kai kulutuksesta vielä nauttiakin! 

Kesäkuu/2008

Sähköyhtiön kirje kertoo sähkön siirtohintojen nousevan. Kerrostaloasukkaalle lisähinta on euron kuukaudessa. Pieni summa, mutta kaikista hinnankorotuksista kertyy pitkä penni.

Energian hinnannousu alkaa näkyä muutenkin kukkarossani, sillä otin käyttöön talviseisonnassa olleen autoni. Vuodessa bensalitran hinta on noussut melkein kaksikymmentä senttiä. Rekkamiehet jo suunnittelivat juhannukseksi hidastelumielenosoitusta.

Mökkimatkoja en jätä väliin, mutta kaupungissa käytän jalkojani ja linja-autoa. Eikä väliin jää säästäminenkään: se tuntuu nyt tärkeämmältä. Ensikertaa elämässäni varaudun pahaan päivään – tai johonkin onnenpäivään, jonka tuomasta rahanmenosta en vielä tiedä. 

Toukokuu/2008

Olenko fiksu vai typerä?

Sijoittajat ovat lunastaneet rahasto-osuuksiaan tänä vuonna miljardeilla euroilla. Moni on siis säikähtänyt talousnäkymiä. Toisaalta kun ostan rahasto-osuuksia laskevien osakekurssien aikana, saan samalla rahalla enemmän.

Huomaan vahtaavani rahaston kehitystä turhan usein. Oikeastaan tilanne on sama kuin laihduttamisessa: odottaako muutosta kuukaudessa vai muuttaako tapojaan?

Lehdessä kolumnisti selostaa, miten ihmisillä on ikiaikainen taipumus innostua sijoittamisesta kurssinousun jälkeen, juuri ennen laskua. Ja myydä pois, kun ostaa saisi halvalla. Kuukausisäästäjänä aloittaneen on helpompi pitää päänsä kylmänä. Jos minulla olisi ollut laittaa rahastoon heti isompi potti, arvon vaihtelu voisi tuntua pahemmalta. 

Huhtikuu/2008

Television ajankohtaisohjelma kertoi, että moni suomalainen on pannut säästönsä hurjia voittoja luvanneeseen sijoitusklubiin. Äkkirikastumiseen uskoneet menettivät rahansa.

Talouslehti sen sijaan laski, että seitsemän prosentin keskimääräisellä vuosituotolla sadan euron kuukausisijoitus rahastoyhtiön hoitamaan rahastoon kasvaa 30 vuodessa yli 120 000 euroksi.

Siinä on minulle oikea tavoite! Jos otan säästämisen tavaksi, jään jonakin päivänä eläkkeelle reilun pesämunan turvin. 

Maaliskuu

Kun viime kuussa pohdin ruuan hintaa, nyt olen miettinyt korkoja. Asuntolainani on sidottu kahdentoista kuukauden euriboriin, joka on noussut jo 4,4 prosenttiin. Kun koron määräytymisjakso vaihtuu, lainan kuukausieräkin nousee. En silti luovu säästötavoitteesta, en ainakaan vielä.

Luin netistä, että jopa 800 000 suomalaista omistaa rahasto-osuuksia. Olen siis yksi monista! 

Helmikuu/2008

Säästämisen kylkiäisenä asettamani tavoite tarkemmasta rahankäytöstä tuntuu toteutuvan. Tutkin ruokakaupassa kilohintoja. Hintojen nousu on aika kovaa, ostan sitten leipää tai vihanneksia.

Muuttuko säästötavoitteeni liian kunnianhimoiseksi, jos hinnat vielä nousevat? Toki voin joskus tinkiä säästön viiteenkymppiin – toisaalta säästetty raha on viidentoista vuoden päästä isompi ilo kuin nyt tehdyt heräteostokset. 

Tammikuu/2008

Rakas päiväkirja – niinkö päiväkirja kuuluu aloittaa? Kirjoitan muistiin kokemuksiani säästäjänä: uuden vuoden lupauksen myötä olen nyt rahastosäästäjä.

Aion laittaa joka kuukausi rahastoon sata euroa. Siinä on haastetta.

Valitsin kansainvälisen yhdistelmärahaston. Se sijoittaa joukkovelkakirjoihin ja yritysten osakkeisiin, ja yritykset toimivat eri maissa. Tällainen hajauttaminen tasaa sijoituksen arvon heilahtelua, pankkineuvoja kertoi. Illalla katsoin television talousuutiset: amerikkalaispankit tekevät maksamattomien asuntolainojen takia hurjia tappioita. Taidan tajuta, miksi hajauttaminen esimerkiksi eri maiden markkinoille on tärkeää.

Olen ollut hiukan suurpiirteinen raha-asioissani. Nyt aion ottaa raha-asiani paremmin hyppysiini.

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi