Kuva: Istockphoto

Valuuttasuojauksen osalta Tapiola noudattaa kaksiulotteista strategiaa. Päätehtävänä on seurata tiiviisti kolmen päävaluutan eli dollarin, jenin ja punnan kurssikehitystä euroon nähden. Lisäksi valuuttasuojauksesta tai sen purkamisesta päätetään valuuttojen arvostuksen, näkymien ja riskien analysoinnin perusteella. Valuuttasuojaukset Tapiola tekee kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Dollarisuojauksen Tapiola päätti purkaa reilut 2,5 vuotta kestäneen suojausjakson jälkeen elokuun jälkipuoliskolla. Ratkaisu oli oikea, sillä dollari on vahvistunut parin viime kuukauden aikana roimasti oltuaan kesällä ennätyksellisen alhaalla euroon nähden.

Suojauksen purku hyödytti rahastoja

Euro kävi kesällä peräti 1,60 dollarissa, kun euron perusteltavissa oleva arvostus on Tapiolan valuuttastrategiasta vastaavan apulaisjohtajan ja pääekonomistin Jari Järvisen mukaan suurin piirtein 1,20 dollaria.

"Suunnan kääntymistä ei kuitenkaan voi ennustaa pelkän arvostuksen perusteella, sillä valuutta voi olla vuosikausia 'liian halpa'. Dollarin vahvistumiskehityksen laukaisi se, että euroalueen talouskehitys alkoi näyttää paljon synkemmältä kuin vielä keväällä oli ajateltu. Dollari on vaikeina aikoina perinteisesti myös turvasatamavaluutta, mikä antaa sille tilaa vahvistua", Järvinen kertoo.

Suojauksen purkamisesta ovat hyötyneet Tapiola USA -rahasto ja muut dollarisijoituksia tekevät rahastot. Näitä ovat muun muassa Tapiolan teemarahastot, joista esimerkiksi Tapiola Hyvinvointi -rahastossa dollarisijoitusten osuus oli syyskuun lopussa 21 prosenttia. Laskevien osakekurssien aikana Tapiolan rahastojen amerikkalaisiin osakkeisiin tekemien sijoitusten arvo oli heikentynyt lokakuun lopulle tultaessa yleistä pörssikurssien pudotusta vähemmän, kun rahastot ovat valuuttasuojauksen purkamisen vuoksi päässeet hyötymään dollarin vahvistumisesta.

"Valuuttastrategialla on sijoittamisessa isompi merkitys kuin yleensä ajatellaan. Se on kiinteä osa sijoitusstrategiaamme, joka nojaa aktiiviseen allokaatioon, valuuttanäkemykseen ja yritysvalintaan", Järvinen sanoo.

Tapiolan valuuttastrategiana on hakea keskipitkän aikavälin eli käytännössä useamman vuoden syklejä valuuttakursseissa, sillä arvostus ja talouden perustekijät kuten kasvu- ja korkonäkymät näkyvät valuuttojen liikkeissä pidemmällä jaksolla. Lyhyellä tähtäimellä valuuttakurssit heiluvat paljolti markkinatunnelmien mukana, joten ennustaminen on lyhyellä aikavälillä hyvin vaikeaa.

Punta suojattu, jeni ei

Tapiolan kolmesta aktiivisesti seurattavasta valuutasta nyt on suojattu vain Englannin punta, koska sen odotetaan heikkenevän edelleen euroon nähden.

"Ison-Britannian talousnäkymät ovat hyvin heikot - talous on syvenevässä taantumassa. Myös velkaantuminen on siellä paljon suurempaa kuin monessa muussa Euroopan maassa", Järvinen kertoo.

Varsinaista Britannia-rahastoa Tapiolalla ei ole, mutta valuuttasuojauksella Tapiola suojaa osakerahastojensa omistamat brittiläisten yritysten osakkeet punnan halpenemiselta.

Japanin jeniä Tapiola ei ole suojannut, sillä jenin odotetaan edelleen vahvistuvan euroon nähden. Päätös vaikuttaa suoraan Tapiolan Japani-rahastoon, joka on hyötynyt jenin viime kuukausien reippaasta vahvistumisesta.

Muiden valuuttojen kuin dollarin, jenin ja punnan suhteen Tapiolan strategia on passiivinen eli valuuttakursseja ei aktiivisesti suojata tai suojausta pureta. Muut valuutat ovat tähän mennessä olleet pysyvästi niin sanotusti auki eli niitä ei ole suojattu, mutta Tapiola harkitsee niiden suojaamista pysyvästi.

"Pitkällä aikavälillä sijoitusten tuottojen ajatellaan yleensä olevan keskimäärin samat, olivatpa valuutat pysyvästi suojatut tai eivät. Valuuttasuojausta käytettäessä volatiliteetti eli osakkeen hintojen vaihtelu on kuitenkin vähäisempää eli samaan tulokseen päästään pienemmällä riskillä", Järvinen sanoo.

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi