13.10.2008
| |
 |
| |
Kuva: Istockphoto |
Teksti Outi Airaksinen
Pieniriskisissä korkorahastoissa tuotto-odotukset ovat usein vain noin neljä prosenttia, kun taas osakerahastoissa on vähintään kahdeksan prosentin tuotto-odotus. Niiden väliin sijoittuvat yhdistelmärahastot, joiden tuotto-odotukset riippuvat siitä, kuinka suuri osa rahaston varoista suunnataan osakemarkkinoille.
”Eri yhtiöiden rahastoja ei kannata verrata tuotto-odotusten perusteella keskenään. Arviot lähtevät siitä, että osakkeiden odotetaan tuottavan pitkällä aikavälillä enemmän kuin korkorahastot”, Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen kertoo. Tuotto-odotuksissa kyse on nimenomaan odotuksista – ei lupauksista, sillä toteutuneet tuotot selviävät vasta
jälkikäteen.
”Viimeiset kymmenen vuotta on eletty alhaisten tuottojen maailmassa. Osakkeet ovat Euroopassa ja Yhdysvalloissa tuottaneet keskimäärin vain 3-4 prosenttia vuodessa. Jopa 7-8 prosentin tuotto-odotukset ovat osoittautuneet liian optimistisiksi.”
Lähtökohtana riskitön korko
Vaikka tuotto-odotukset perustuvat kunkin rahastoyhtiön omiin arvioihin markkinoiden kehityksestä, lähtökohtana on usein riskitön korko.
”Meillä riskitön korko on neljä prosenttia markkinatilanteesta riippumatta. Sen suuruista tuottoa voi sijoitukselleen odottaa, mikäli varat ohjataan riskittömiin rahamarkkinasijoituksiin, ja varat ovat sijoitettuna yli kokonaisen suhdannesyklin, joka sisältää yhden tai useamman nousun ja laskun”, Järvinen kertoo.
Mikäli varoille etsii parempia tuottoja, riski kasvaa ja sijoittaja vaatii niin sanottua riskilisää. Mitä suurempi riski, sitä korkeampi tuotto-odotus. Esimerkiksi hyvälaatuisille yrityslainoille Tapiola arvioi viiden prosentin tuotto-odotukset. Suurempia riskejä sisältävissä kehittyvien markkinoiden osakerahastoissa tuottoja voi pitkällä tähtäimellä odottaa yli kymmenenkin prosenttia vuodessa.
”Epävarmuudesta saa pitkällä aikavälillä korvauksen. Pitkällä aikavälillä riski ja tuotto kulkevat samansuuntaisesti”, Järvinen kuvaa.
Toteutuviin tuottoihin vaikuttaa myös salkunhoitajan kyky ohjata rahaston varoja tuottoisiin kohteisiin. Hyvä salkunhoitaja päihittää vertailuindeksin pitkällä tähtäimellä. Lyhyellä aikavälillä sattuman osuus on suuri.
Ajankohta ratkaisee
Tuotto-odotukset kuvaavat keskimääräisiä tuottoja, jotka sijoituksesta voi olettaa vuosittain saavansa, mikäli varojaan pitää rahastossa yli yhden tai useamman nousun ja laskun sisältävän syklin. Osakerahastoissa varoja suositellaan pidettävän yleensä vähintään viisi vuotta, korkorahastoissa aikajänne on selvästi lyhyempi. Osakemarkkinoilla sykli voi toisinaan kestää hyvinkin
pitkään.
”Ajallinen hajautus on hyvin tärkeää. Jos esimerkiksi teki kertasijoituksen Japanin osakemarkkinoille 1980-luvun lopussa, sijoitus on edelleenkin korkeintaan 50 prosenttia alkuperäisestä”, Järvinen kuvaa.
Aivan samoin kuin väärä ajoitus voi jättää sijoituksen pakkaselle, oikea ajoitus voi tuottaa selvästi yli odotusten, mikäli varat osaa kotiuttaa laskusuhdanteen alkaessa. Mitä riskipitoisemmasta rahastosta on kyse, sitä enemmän sijoitusten arvo todennäköisesti heittelehtii.
Riskin hallinnan kannalta ajallinen hajautus on a ja o. Hajauttamalla sijoituksiaan ajallisesti pystyy varmistamaan, ettei koko sijoitus osu juuri pörssikuplan puhkeamisen alle.
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
