Allokaatio

Allokaatio tarkoittaa jakamista ja sijoittamisessa erityisesti sijoituspääoman jakamista eri omaisuuslajeihin kuten osakkeisiin, kiinteistöihin ja joukkovelkakirjoihin. Sijoittaja tekee päätöksen allokaatiosta määrittelemällä, kuinka paljon on valmis ottamaan riskiä ja kuinka paljon odottaa pääomalleen tuottoa.

Arvo-osuus

Elektroniseen arvo-osuusjärjestelmään tehty kirjaus, joka sisältää tiedon esimerkiksi osakkeiden määrästä ja omistajasta. Arvo-osuudet ovat 1990-luvun alusta lähtien korvanneet paperiset osakekirjat sekä vaihto- ja joukkovelkakirjat.
Tämän seurauksena pörssiosakkeiden kaupassa ei siirretä enää fyysisesti osakekirjoja, vaan arvo-osuusjärjestelmässä kaikki kaupankäynti tapahtuu sähköisesti eri arvo-osuustilien välillä. Julkisesti noteeratun suomalaisen osakeyhtiön on lain mukaan liitettävä osakkeensa arvo-osuusjärjestelmään. Sijoitusrahasto-osuudet eivät vielä ole arvo-osuusjärjestelmässä.

Arvosijoittaminen

Arvosijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista yrityksiin, joiden osakekurssi on alhainen suhteessa yrityksen osakekohtaiseen substanssiin eli esinearvoon.
Yrityksen substanssiarvo tiettynä ajankohtana saadaan vähentämällä yhtiön varoista sen velat. Osakekohtainen substanssi on tämän laskutoimituksen erotus jaettuna osakkeitten määrällä. Arvosijoittaja voi käyttää yhtiön arvostuksen vertailussa myös muita yrityksen tunnuslukuja, kuten omavaraisuusastetta, pääoman tuottoa tai yrityskokoa.
Kun osakkeen hinta on alhaisempi kuin sen arvo, arvosijoittaja ostaa näitä osakkeita ja jää odottamaan, että arvostus korjaantuu.

Beta-kerroin

Beta-kerroin – joskus myös beeta – on tunnusluku, joka mittaa osakkeen markkinariskiä eli tuoton riippuvuutta markkinoiden keskimääräisestä tuotosta.
Jos beta on yksi, osakkeen tuotto vaihtelee samassa tahdissa markkinoiden keskimääräisen tuoton kanssa. Jos kerroin on suurempi, osakkeen tuotto vaihtelee enemmän kuin markkinoiden keskimäärin. Tällöin myös sijoittajan riski on suurempi.

Decoupling

Talous- tai markkinakehityksen eriytyminen. Aiemmin samaan suuntaan liikkuneitten talouksien tai markkinoiden kehityksen muuttuminen vastakkaisiksi. Jos esimerkiksi Yhdysvaltain talous sukeltaa samaan aikaan, kun Euroopan talous vielä vahvistuu, on kyseessä decoupling.

Default rate

Luottotappioiden osuus lainakannasta. Luottotappio on luotoantajalle syntyvä menetys, jos luotonottaja ei kykene suoriutumaan maksuvelvollisuuksistaan.

Defensiivisyys

Defensiivisellä osakkeella tarkoitetaan keskimääräistä vähäriskisempää osaketta. Defensiivisyys määritellään tavallisesti eri toimialojen mukaan. Defensiivisten alojen yhtiöiden osakekurssit ovat yleensä vakaita, ja esimerkiksi heikon kurssikehityksen aikana ne laskevat vähemmän kuin osakekurssit keskimäärin. Tällaisina aloina pidetään esimerkiksi lääketeollisuutta, kauppaa ja elintarviketeollisuutta.

Duraatio

Duraatio kertoo suoran korkosijoituksen tai korkorahaston riskistä eli herkkyydestä korkotason muutoksille. Duraatio on korkosijoituksen takaisinmaksuaika, jossa huomioidaan rahan aika-arvo. Mitä pidempi duraatio, sitä suurempi riski. Käytännössä korkosijoituksen markkina-arvo vaihtelee yleisen korkotason liikkeiden mukaan: jos korkotaso nousee, korkosijoitusten arvo laskee, koska uusista lainoista saa parempaa korkoa ja vanhoista, pienemmän koron lainoista ei olla valmiita maksamaan niin paljon kuin aiemmin.

Efektiivinen tuotto

Efektiivinen tuotto tarkoittaa arvopaperin tuottoa suhteessa sen markkina-arvoon, esimerkiksi osingon suhdetta osakkeen kurssiin.

Elvytys

Elvytyksellä yritetään estää tai pysäyttää taantuma ja lama eli saada taloudellinen kasvu vauhtiin ja työllisyys nousuun. Elvytystä on esimerkiksi verotuksen keventäminen sekä julkisten varojen lisääminen työpaikkoja tuoviin hankkeisiin, kuten rakentamiseen. Myös korkojen lasku elvyttää taloutta, kun velallisten lainanhoitokulut kevenevät.

Ensimarkkinat

Arvopapereiden markkinoille laskeminen, joka tehdään rahoituksen turvaamiseksi. Tällöin liikkeellelaskija hankkii rahoitusta yleisöltä esimerkiksi osakeannilla tai joukkovelkakirjalainaa myymällä.

Euribor-korko

Euroalueen rahamarkkinoilla käytettävä luottojen ja talletusten viitekorko. Koron nimi tulee sanoista Euro Interbank Offered Rate. Euriborit perustuvat pankkien välisiin korkotarjouksiin, joilla pankit ovat valmiita lainaamaan vakuudettomasti varoja toisille pankeille. Korot lasketaan päivittäin tarjousten keskiarvoista erimittaisille ajanjaksoille.

Finanssilaitos

Finanssilaitos tarkoittaa samaa kuin finanssiyritys tai monen finanssiyrityksen muodostama finanssiryhmä.
Finanssiyritys toimii pääoma- ja rahamarkkinoilla ja tarjoaa sijoitus-, rahoitus- ja vakuutuspalveluja. Finanssilaitoksia tai -yrityksiä ovat esimerkiksi pankit, rahoitus- ja luottokorttiyhtiöt, rahasto- ja omaisuudenhoitoyhtiöt, pääomasijoitusyhtiöt ja vakuutusyhtiöt.

Futuuri

Sopimus, jolla sitoudutaan ostamaan tai myymään tietty määrä tiettyä hyödykettä tiettynä aikana tulevaisuudessa sopimushetkellä sovittuun hintaan. Hyödyke voi olla esimerkiksi raaka-aine, valuutta tai arvopaperi. Futuureja voi ostaa ja myydä arvopaperipörsseissä.

Hedge Fund

Hedge fund on yhteisnimitys monille hyvinkin erilaisille erikoissijoitusrahastoille, joiden yhteinen piirre on, että ne tavoittelevat positiivista tuottoa kaikissa markkinaolosuhteissa.
Hedge fund -nimityksen sijasta käytetään myös suomennosta absoluuttisen tuottotavoitteen rahasto.
Hedge fund voi sijoittaa listattujen ja listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, erilaisiin korkokohteisiin ja johdannaisiin. Hedge fund -sijoitusrahastot ovat suuririskisimpiä rahastotyyppejä.
Suomalainen hedge fund ei vastaa amerikkalaista hedge fundia, joka on sijoitusyhtiö.

High yield -laina

Yrityksen liikkeelle laskema joukkolaina, joka tuottaa lainaajalle korkean koron. Liikkeelle laskevan yrityksen luottokelpoisuus on heikko ja riski joutua rahoitusvaikeuksiin korkea. Siksi se maksaa lainoistaan korkeaa korkoa. High yield -lainoihin voi sijoittaa esimerkiksi niihin erikoistuneiden sijoitusrahastojen kautta.

Härkämarkkinat

Pitkään jatkunut, historiallisen keskiarvon ylittävä osakemarkkinoiden nousukausi. Härkämarkkinoilla odotukset osakkeiden arvon kehityksestä ovat myönteisiä, ja yritysten markkina-arvo kasvaa nopeammin kuin käypä arvo.
Esimerkki härkämarkkinoista on 1990-luvun lopussa teknologiayhtiöiden osakkeiden raju arvonnousu.

Indeksiosuusrahasto eli ETF

Lyhenne ETF tulee englannin sanoista Exchange Traded Fund eli suoraan suomennettuna pörssinoteerattu rahasto. ETF on siis rahasto, jolla käydään kauppaa samalla tavalla kuin pörssiosakkeilla.
Indeksiosuusrahastoja hallinnoidaan passiivisesti. Se tarkoittaa, että salkunhoitaja ei valitse aktiivisesti osakkeita rahastoon, vaan ostaa niitä samalla painolla kuin ne ovat rahaston pohjaksi valitussa indeksissä. Tämän ansiosta indeksiosuusrahastoilla on pienet hallinnointipalkkiot.
Indeksiosuusrahastojen valikoimaan kuuluu muun muassa osake- ja korkorahastoja sekä raaka-aine- ja valuuttarahastoja.

Johdannainen

Sijoitusväline, jonka taloudellinen arvo perustuu jonkun toisen, niin sanotun kohde-etuuden arvoon. Tämä kohde-etuus voi olla esimerkiksi osakkeen, raaka-aineen tai valuutan hinta. Johdannaisessa osapuolet sopivat tulevaisuudessa toteutettavasta kaupasta tietyn tuotteen tietyllä hinnalla. Johdannaissopimuksia ovat muun muassa futuurit, termiinit, optiot ja swapit, ja niillä pyritään tuottaviin sijoituksiin tai suojelemaan muita sijoituksia riskeiltä.

Jälkimarkkinat

Arvopaperien markkinat, esimerkiksi pörssissä, sen jälkeen kun arvopaperit on laskettu liikkeelle. Jälkimarkkinoihin liittyy kiinteästi arvopaperinvälittäjät, joiden kautta osto- ja myyntitoimeksiantoja yleensä hoidetaan.

Joukkovelkakirjalaina

Yritykset, valtio, kunnat ja muut yhteisöt voivat ottaa lainaa yleisöltä laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja, lyhyemmin joukkolainoja. Tyypillisessä joukkovelkakirjalainassa lainan liikkeellelaskija sitoutuu maksamaan tiettynä ajankohtana joukkovelkakirjalainan omistajalle lainan nimellisarvoa vastaavan summan. Usein joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskija maksaa lainan omistajille myös korkoa laina-aikana.

Karhumarkkinat

Pitkään jatkunut, historiallista keskiarvoa voimakkaampi osakemarkkinoiden laskukausi. Karhumarkkinoilla odotukset osakkeiden arvon kehityksestä ovat pessimistisiä, ja sijoittajat myyvät omistuksiaan. Markkinat ovat laskukierteessä.
Karhumarkkinaralli puolestaan tarkoittaa lyhytaikaista nousupyrähdystä keskellä pidempää laskua.

Kokonaiskysyntä

Kaikki kansantalouden kysyntä joltakin ajalta yhteenlaskettuna. Summaan kuuluvat yksityiset ja julkiset kulutusmenot ja investoinnit sekä vienti.
Kokonaiskysyntä on keskeinen käsite etenkin niin kutsutussa keynesiläisessä talouspolitiikassa, jossa talouden suhdannevaihteluja tasataan kokonaiskysyntää kasvattamalla tai supistamalla. Julkisten investointien nostaminen alentaa työttömyyttä ja loiventaa suhdannelaskua. Tähän ajatteluun perustuu talouden elvytys.

Korkopiste

Prosentin sadasosa. Esimerkiksi: "Yhdysvaltain kahden vuoden lainan korko nousi neljä korkopistettä 2,69 prosenttiin" tarkoittaa, että korko oli aiemmin 2,65 prosenttia.

Makrotalous

Makrotaloudella tarkoitetaan talouden suuria kokonaisuuksia, esimerkiksi koko kansantaloutta. Makrotaloustiede tutkii muun muassa kansantuotetta, inflaatiota ja työttömyyttä ja niiden muodostamia kokonaisuuksia. Makrotalouden vastakohta on mikrotalous, joka taas tarkastelee yksittäisen toimijan, kuten perheen tai pienyrityksen taloutta

Markkina-arvo

Hyödykkeen käypä arvo markkinahinnoin. Yhtiön markkina-arvo saadaan kertomalla osakkeiden lukumäärä päivän kurssilla.

Laskusuhdanne – taantuma – lama

Talouskasvu on talouden tuottamien tavaroiden ja palvelujen arvon lisääntymistä. Sen mittarina on reaalisen bruttokansantuotteen eli bkt:n muutos. Reaalinen muutos tarkoittaa, että hintojen nousun eli inflaation vaikutus on otettu huomioon.
Bkt:n muutossuunta vaihtelee jaksoittain. Kun tuotannon kasvu on keskimääräistä nopeampaa, eletään noususuhdannetta. Laskusuhdanteessa puolestaan bkt:n kasvu jää alle pitkän aikavälin keskimääräisen kasvun.
Jos maan bkt vähentyy puoli vuotta yhteen menoon, puhutaan taantumasta. Pitkittynyt taantuma on puolestaan lama. Laman aikana tuotanto vähenee huomattavasti, työttömiä on paljon ja monet yritykset ajautuvat konkurssiin.

Libor-korko

Kansainvälisten rahamarkkinoiden keskeinen viitekorko. Libor-korot noteerataan päivittäin Lontoossa korkotarjouksista, joilla pankit ovat valmiita lainamaan vakuudettomasti varoja toisille pankeille. Tästä tulee myös nimi London Interbank Offered Rate. Libor-korkoja lasketaan kaikille merkittäville valuutoille.

Liputus

Omistusoikeuden julkistaminen, kun ostaja on hankkinut kriittisen osuuden yhtiön omistuksesta ja sitä kautta päätäntävallasta. Pörssissä noteeratun yhtiön osakkeenomistajalla on liputusvelvollisuus, kun omistusosuus saavuttaa tai ylittää 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 66,7 prosenttia yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä. Ilmoitus on annettava myös silloin, kun omistus vähenee alle edellä mainittujen osuuksien. Liputusten kautta osakkeenomistaja saa tietoa muun muassa osakkeenomistajien äänivallan muutoksista sekä yhtiön osakkeen likvidiydestä ja sen muutoksista.
Omistusoikeuksien muutoksista ilmoitetaan sekä Rahoitustarkastukselle että asianomaiselle pörssiyhtiölle. Pörssiyhtiöllä puolestaan on velvollisuus julkistaa osakkeenomistajan tekemä liputusilmoitus.

Luottoluokitus

Luottoluokitus on rahoittajan keino arvioida velallisen, esimerkiksi valtion, kunnan tai yrityksen kykyä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan.
Mitä heikomman luottoluokituksen lainaaja saa, sitä suurempaa korkoa se yleensä joutuu maksamaan lainastaan.
Luottoluokituksia tekevät tähän erikoistuneet yritykset. Suuria kansainvälisiä luottoluokittajia ovat muun muassa Standard & Poors ja Moody’s.

Osake

Osuus yhtiön osakepääomasta. Osake antaa omistajalleen oikeuden yhtiön voitonjakoon, etuoikeuden uusmerkintään ja osallistumisoikeuden yhtiökokouksiin.

Osuudenomistaja

Rahastoon rahaa sijoittanut henkilö, yritys tai yhteisö. Osuudenomistajat omistavat rahaston pääoman sijoitustensa suhteessa.
Kun osuudenomistaja ostaa rahasto-osuuksia, sitä kutsutaan merkitsemiseksi, osuuksien myymistä puolestaan lunastamiseksi.

P/E-luku

P/E-luku (engl. Price per Earnings), eli hinta/voitto-suhde, on rahoituksen tunnusluku, joka lasketaan jakamalla pörssipäivän osakekurssi päivän osakekohtaisella tuloksella. Lukua kutsutaan myös voittokertoimeksi, kun puhutaan osakkeen hinnoittelussa käytettävästä voittokertoimesta. Sijoittajat odottavat korkean P/E luvun omaavilta yrityksiltä voimakasta kasvua. Tasaista tulosta tekevien yritysten P/E-luvut ovat puolestaan perinteisesti suhteellisen alhaisia.
Jos esimerkiksi osakkeen kurssi on 20 euroa ja odotetut voitot ovat 5 euroa, on osakkeen P/E-luku 4. Saman osakkeen seuraavan vuoden voitto-odotuksen ollessa 8 euroa, osakkeen P/E-luku on 2,5.

Pohjainflaatio

Inflaatio kertoo, kuinka paljon yleinen hintataso on noussut. Tätä kuluttajahintojen nousua voidaan selvittää myös tarkemmin rajaamalla pois esimerkiksi verojen, tukipalkkioiden ja kausivaihteluiden vaikutusta. Tällöin tarkastellaan pohjainflaatiota. Sen avulla pystytään tarkemmin osoittamaan, kuinka paljon tuotantotoiminta, jakelu ja kauppa ovat nostaneet kuluttajahintoja.

Reaalitalous

Reaalitaloudella tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen tuotantoa ja käyttöä. Esimerkiksi vuoden 2009 finanssikriisin aikana odotettiin, milloin rahamarkkinoiden vakavat ongelmat alkavat näkyä reaalitaloudessa eli esimerkiksi yritysten tilauksissa, kulutuksessa ja työllisyydessä.

Riskilisä

On tuotto, jonka sijoittaja haluaa sijoitukselleen riskittömän korkotuoton päälle. Riskilisästä käytetään myös nimeä riskipreemio.

Roskapankki

Omaisuudenhoitoyhtiö, joka hoitaa valtion tukea saaneen pankin omaisuuden tai vastuiden hoitamisen ja myymisen.
Omaisuudenhoitoyhtiöön siirretään pankkien niin kutsutut ongelmaluotot eli pahimmat luottotappiot ja niiden vakuuksina olevat kiinteistöt. Käytännössä roskapankki ostaa vaikeuksiin ajautuneelta pankilta ongelmaluotot ja omaisuuden, jotka on yliarvostettu pankin taseessa, ja jolle ei löydy muita ostajia.
Roskapankkijärjestelyllä pyritään välttämään liikepankin konkurssi.
Roskapankki pyrkii pidemmän ajan kuluessa saamaan rahaa luotoista erilaisilla maksujärjestelyillä tai realisoimalla ostettua ja lainojen vakuutena olevaa omaisuutta.

Suomeen roskapankkeja perustettiin 1990-luvulla hoitamaan vuosikymmenen alun lamaa ja pankkikriisiä. Tunnetuin niistä on omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal.

Sijoitusrahasto

Sijoitusrahasto on rahastoyhtiön keräämä pääoma, jonka omistavat sen sijoittajat eli rahasto-osuuksien omistajat. Rahastoyhtiö hoitaa omaisuutta ja sijoittaa pääoman arvopapereihin. Sijoituskohteiden mukaan rahastot jaotellaan osakerahastoiksi, korkorahastoiksi ja yhdistelmärahastoiksi. Viimeksi mainitut sisältävät sekä osake- että korkosijoituksia.
Rahastot voivat olla myös niin kutsuttuja rahastojen rahastoja. Silloin rahastonhoitaja sijoittaa pääoman toisten sijoitusrahastojen osuuksiin.

Spin-Off

Spin-off –yritys on vanhasta yrityksestä alkunsa saanut uusi yritys. Spin-off -yrityksiä ovat esimerkiksi sellaiset yritykset, jotka ovat saaneet alkunsa korkeakouluista tai tutkimuslaitoksista. Spin-off on myös esimerkiksi julkisesta terveydenhuoltojärjestelmästä alkunsa saanut yksityinen lääkäriasema.
Spin-off yritys voi tehdä yhteistyötä lähtöorganisaationsa kanssa. Usein spin-off -yritykset kuitenkin pyrkivät itsenäisiksi ja jopa kilpailevat lähtöyrityksen kanssa.

Spredi

Osto- ja myyntihinnan ero. Esimerkiksi valuuttakaupassa osto- ja myyntikurssin ero tai rahamarkkinoilla sijoitustodistuksen osto- ja myyntinoteerausten ero.

Subprime-laina

Yhdysvalloissa käytössä ollut asuntolaina sellaisille henkilöille, jotka tosiasiassa eivät pystyneet maksamaan lainaa takaisin.
Subprime-lainoja ottaneen henkilön luottokelpoisuus oli niin heikko, että hän ei saanut lainaa normaalein ehdoin, vaan ainoastaan erittäin korkeilla koroilla. Kun hän ei pystynyt hoitamaan lainaansa, pankki otti asunnon haltuunsa ja myi sen.
Niin kauan kuin asuntojen hinnat nousivat rakettimaisesti, tämä oli pankeille erittäin tuottoisaa. Järjestelmä romahti, kun asuntojen hinnat alkoivat laskea.

Syklinen osake

Syklisen osakkeen arvo vaihtelee talouden suhdannenousujen ja -laskujen mukaan, kun yrityksen kyky tehdä tulosta seuraa suhdannekehitystä. Tyypillisiä syklisiä osakkeita ovat esimerkiksi auto- ja lentoyhtiöiden osakkeet sekä kemian-, teräs- ja metsäteollisuuden osakkeet.

Tracking error

Tunnusluku, joka kuvaa, kuinka tarkkaan sijoitusrahaston arvon kehitys seuraa vertailuindeksiä. Tracking error voidaan laskea toteutuneesta tuotosta tai arvioida oletetusta tulevasta tuotosta.
Jos tracking error on esimerkiksi 3 prosenttia, rahaston tuotto poikkeaa korkeintaan kolme prosenttia vertailuindeksin tuotosta suuntaan tai toiseen.
Indeksirahastojen tavoitteena on mahdollisimman pieni tracking error.

Vaihtuvakorkoinen velkakirja

Velkakirja, jonka mukaan velan korko muuttuu velka-aikana. Vaihtuvakorkoinen joukkovelkakirja voi tuottaa sijoittajalle paremmin kuin kiinteäkorkoinen, mutta sijoittajalla on myös riski odottamaansa huonommasta tuotosta.

Vertailuindeksi

Indeksi, johon sijoitusrahasto vertaa tuottoaan. Vertailuindeksi ilmoitetaan rahaston säännöissä. Tavanomainen vertailuindeksi suomalaisissa rahastoissa on OMX Helsinki Cap -indeksi. Indeksi kuvaa siihen valittujen arvopaperien hinnan muutosta. Esimerkiksi OMX Helsinki Cap -indeksi kuvaa Helsingin pörssissä noteerattujen
osakkeiden kurssikehitystä yhtiöiden markkina-arvolla painotettuna.  Korkein painoarvo on kuitenkin 10 prosenttia.

Viitekorko

Viitekorko on se korko, johon lainan korko on sidottu. Jos laina on vaihtuvakorkoinen, sen korko eli lainasta pankille maksettu hinta muuttuu viitekoron noustessa tai laskiessa. Muutos tulee voimaan lainan korontarkistuspäivänä.
Asuntolainojen yleisin viitekorko Suomessa on vuoden euribor, jossa korontarkistuspäivä on kerran vuodessa. Euribor-korot lasketaan päivittäin euroalueen pankkien välisten korkotarjousten perusteella.
Useilla pankeilla on oma prime-viitekorko. Sen suuruudesta ja muutosten ajankohdasta pankki päättää itse.

Volatiliteetti

Volatiliteetti on osakkeen hintojen vaihtelun voimakkuutta kuvaava tunnusluku. Volatiliteettia voi mitata hinnan keskihajonnalla tietyllä aikavälillä, yleensä vuoden aikana. Mitä suurempi volatiliteetti on, sitä voimakkaammin osakkeen hinta vaihtelee. Volatiliteetti on yksi arvopaperiin tai markkinaan liittyvien riskien tunnusluvuista.

Warrantti

Arvopaperi, joka kohdistuu esimerkiksi osakkeeseen, valuuttaan tai raaka-aineeseen. Warranteilla käydään kauppaa pörssissä, ja niillä on rajoitettu voimassaolo- eli juoksuaika.
Ostowarrantti antaa oikeuden ostaa esimerkiksi osakewarrantin ehdoissa sovittuun hintaan sen päättymispäivänä. Mikäli osakkeen hinta on silloin alle sovitun hinnan, on warrantti arvoton. Myyntiwarrantti vastaavasti antaa oikeuden myydä osake ehtojen mukaiseen hintaan.
Warranteilla sijoittajat suojautuvat esimerkiksi kurssilaskulta.

Yleisindeksi

On koko osakemarkkinoita kuvaava indeksi. Se on arvopaperimarkkinoiden kokonaistilannetta kuvaava suhdeluku, joka kuvaa esimerkiksi pörssin päälistan osakkeiden kurssikehitystä.

Yrityslaina

Yrityksen määräajaksi liikkeelle laskema joukkovelkakirja. Yritys sitoutuu maksamaan velkakirjan omistajalle lainapääoman lisäksi sille sovitun koron.
Sijoittaja voi pitää lainapaperin määräajan loppuun tai käydä sillä kauppaa. Jälkimarkkinoilla velkakirjan arvoon vaikuttavat korkojen muutos sekä luottotappion riski.
Esimerkiksi jos yrityksen luottoluokitus putoaa kesken laina-ajan, se joutuu maksamaan uusista lainoistaan korkeampaa korkoa. Tällöin sellaisen joukkovelkakirjan arvo laskee, jossa korko on alempi mutta juoksuaikaa vielä jäljellä.

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi