Kuva: Istockphoto

22.5.2008
koonnut: salkunhoitaja Timo Ritari

Rahaston omistajat

Rahastosijoittamisen edut

Rahasto-osuudet

Rahastotyypit

Riski ja tuotto

Hallinnointipalkkiot

Rahastojen vertaileminen

Rahaston omistajat

Sijoitusrahaston omistavat siihen sijoittaneet henkilöt, eli osuudenomistajat. He ovat antaneet varansa rahastoyhtiön hoidettavaksi. Rahastoyhtiö sijoittaa varat rahaston sijoituspolitiikan mukaisesti parhaaksi katsomiinsa sijoituskohteisiin ja perii työstä palkkion.

Rahastosijoittamisen edut

Sijoittajan rahoista vastaavat alan ammattilaiset, joten sijoittajan ei itse välttämättä tarvitse aktiivisesti seurata markkinoita. Rahastojen sijoitukset hajautetaan yleensä kymmeniin eri kohteisiin, mikä pienentää sijoittajan riskiä. Rahastosijoituksilla on myös hyvä likviditeetti, eli ne voi nopeasti ja helposti muuttaa rahaksi.

Tehokas viranomaisvalvonta takaa sijoittajalle hyvän turvan, ja rahaston kehitystä voi seurata esimerkiksi tiedotusvälineiden kautta säännöllisesti.

Rahasto-osuudet

Sijoitusrahasto jakaantuu keskenään yhtä suuriin osuuksiin, joita sijoittajat merkitsevät, eli ostavat. Rahasto-osuuden hinta on sekä uudelle sijoittajalle että osuudesta luopuvalle aina sama: sijoitusrahaston sijoitusten käypä markkina-arvo jaettuna liikkeellä olevien rahasto-osuuksien lukumäärällä.

Keskenään samansuuruisista rahasto-osuuksista muodostuu sijoitusrahaston pääoma. Pääoma vaihtelee sen mukaan, miten paljon rahastoon tulee uusia sijoituksia ja miten paljon niitä lunastetaan pois, ja tietenkin myös rahaston sijoituskohteiden arvonmuutosten vuoksi.

Osuuden arvo ei kuitenkaan kerro, onko rahasto sijoittajalle kallis vai halpa. Rahastoja valittaessa on parempi verrata tuottoa, riskiä ja kuluja, kuin osuuden arvoa.

Rahastotyypit

Pitkä- ja lyhytaikaista sijoittamista varten on tarjolla erilaisia rahastoja. Eläketurvaa kaipaavan tarve on erilainen kuin lomamatkasta haaveilevan. Aloittelevan rahastosijoittajan on syytä määritellä tarkkaan tavoitteensa. On järkevää käyttää asiantuntijapalveluita oman näkemyksen kirkastamiseen.

Rahastot voidaan jaotella kolmeen luokkaan: osakerahastot, korkorahastot ja näiden yhdistelmät eli yhdistelmärahastot. Osakerahasto nimensä mukaan sijoittaa osakkeisiin. Korkorahasto sijoittaa varansa muun muassa joukkovelkakirjoihin, joita laskevat markkinoille valtiot ja yritykset. Yhdistelmärahasto taas voi tarpeen vaatiessa muuttaa painotusta korkojen ja osakkeiden välillä.

Sijoitusaika vaikuttaa myös sijoituksen riskiin. Osakerahastot sopivat pitkäaikaisiksi sijoituksiksi. Ne sisältävät suurimman riskin, mutta ovat pitkällä aikavälillä tuottaneet parhaiten.

Jos sijoitus on tarkoitettu hyvin lyhytaikaiseksi, esimerkiksi alle vuodeksi, paras vaihtoehto on usein lyhyen koron rahasto. Säästämisajan ollessa yli kaksi vuotta, kannattaa harkita pitkän koron rahastoja tai yhdistelmärahastoja.

Riski ja tuotto

Tuotto-odotukset ja riski kulkevat käsi kädessä. Mitä suurempaa tuottoa tavoittelee, sitä suurempi riski on hyväksyttävä. Jos haluaa pieniriskisempiä vaihtoehtoja, tuotosta on tingittävä. Sijoitusrahastojen riskitasot vaihtelevat rahastotyypeittäin.

Osakekurssit saattavat joskus nousta tai laskea pitkiäkin aikoja, joskus taas kehitys on tasaista. Yksittäisen osakesijoituksen arvo saattaa heittelehtiä kymmeniä prosentteja, mutta arvonkehitys osakerahastoissa on yleensä yksittäistä osaketta vakaampaa. Rahastot sisältävät kymmeniä kohteita, joten yksittäisen osakkeen voimakkaat arvonmuutokset eivät vaikuta rahaston arvoon niin paljon.

Korkosijoituksissa kehitys on maltillisempaa ja korkorahastojen arvonkehitys on tasaisempaa kuin osakerahastojen. Sen vuoksi niiden tuotto-odotuskin on osakerahastoja pienempi.

Volatiliteetti ilmaistaan prosenttiluvulla, joka kertoo rahaston riskistä. Luvun avulla sijoittaja saa selville, miten rahasto-osuuden tuotto poikkeaa eri aikoina keskimääräisestä vuositason tuotosta. Mitä suurempi volatiliteetti rahastolla on, sitä riskipitoisempi sijoitus on, ja sitä enemmän rahasto-osuuden tuotto voi vaihdella.

Volatiliteetti ei huomioi rahaston tuottotavoitetta, joten se soveltuu vain samantyyppistä tuottoa tavoittelevien rahastojen vertailuun. Osakerahastoissa alle 10 prosentin volatiliteettia voidaan pitää matalana riskitasona ja yli 20 prosentin volatiliteettia korkeana.

Kuukausisäästäminen rahastoihin pienentää riskiä. Pitkällä tähtäimellä säästävä voi hyödyntää kurssilaskujen aikaiset matalammat hinnat.

Hallinnointipalkkiot

Rahastoyhtiöt perivät rahaston hoidosta palkkioita. Hallinnointipalkkio veloitetaan suoraan rahaston pääomasta, ja se on valmiiksi huomioitu rahasto-osuuden päivän arvossa.

Hallinnointipalkkio voi olla kiinteä tai osittain rahaston tuottoon sidottu. Yleensä sijoittaja maksaa merkintä- ja lunastuspalkkion rahasto-osuuksia hankittaessa ja luovutettaessa.

Kuluprosentin tuottoihin nakertaman reiän huomaa sitä selvemmin, mitä pidemmällä aikavälillä sijoittaa. Esimerkki: Kaksi rahastoa (A ja B) tuottavat molemmat 10 prosenttia vuosituottoa ennen kuluja. Rahaston A hoitopalkkio on 1,5 prosenttia sen arvosta vuosittain ja rahastolla B se on 2,0 prosenttia. Jos sijoitamme 10 000 euroa kymmeneksi vuodeksi rahastoon A, kasvaa se noin 22 610 euroon. Rahastossa B se kasvaisi noin 21 589 euroon. Jo puolen prosenttiyksikön kuluero maksaa 1021 euroa kymmenessä vuodessa.

Rahastojen vertaileminen

Sijoitusrahastoja vertailevat nettipalvelut luokittelevat rahastot vertailukelpoisiin rahastoluokkiin. Suomessa rahastoja luokittelevia palveluja on kolme: Morningstar, Standard & Poor’s sekä Eufex. Nämä käyttäjälle ilmaiset palvelut ovatkin erinomainen paikka vertailla rahastoja.

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi