Suhdannekatsaus 2/2009: Vientiteollisuuden vähittäinen elpyminen kääntänee koko talouden kasvuun vuoden 2010 alkupuolella
9.12.2009
Tapiolan vuoden 2010 kasvuennuste on nostettu 1,0 (-0,3) prosenttiin. Inflaatio pysyy alhaisena, mutta teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi työttömyys nousee ensi vuonna selvästi
Vuoden kolmannella neljänneksellä Suomen bruttokansantuote kääntyi lievään nousuun. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvoi heinä-syyskuussa 0,3 (-0,3) prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Vuodentakaiseen verrattuna BKT:n muutos oli -9,1 (-9,1) prosenttia. Kokonaiskysynnän pääkomponenteista yksityinen kulutus supistui vuodentakaisesta 1,1 prosenttia, vienti 26,6 prosenttia ja investoinnit
20,0 prosenttia.
Kasvu alkaa aiempaa alemmalta lähtötasolta
Seuraava Suhdannekatsaus julkaistaan kesäkuussa 2010.
Vientiteollisuuden vähittäinen elpyminen kääntää koko talouden kasvuun alkuvuodesta 2010. Kansainvälisen talouden suhdannenäkymien paranemisen vuoksi Tapiola nostaa vuoden 2010 kasvuennusteen 1,0 (-0,3) prosenttiin. Kasvu jää vuositasolla edelleen varsin vaatimattomaksi, koska vuoden 2009 jyrkkä bruttokansantuotteen pudotus painaa vuoden 2010 kokonaistuotannon lähtötason huomattavasti vuoden 2009 lähtötasoa
alemmaksi.
”Hitaan elpymisen vuoksi bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan jäävän vuonna 2011 1,5 prosenttiin. Jos kysynnän palautuminen kansainvälisillä markkinoilla jatkuu häiriöittä, mahdollisuudet huomattavasti ripeämpäänkin kasvuun vuonna 2011 ovat kuitenkin olemassa”, arvioi Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen.
Suomen teollisuus rajussa murrosvaiheessa
Suomen teollisuus käy finanssikriisin ja maailmanlaajuisen taantuman seurauksena läpi jopa rajumpaa murrosvaihetta kuin 1990-luvun lamakautena. Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna huomattavasti enemmän kuin maailmantaloudessa keskimäärin. Velkavetoisen kasvumallin purkautuminen ja yksityisten kysyntäerien voimakas hidastuminen ovat synnyttäneet maailmantalouteen huomattavaa ylikapasiteettia.
Suomen viennissä keskeisellä sijalla olevien investointitavaroiden kysyntä voi siksi pysyä heikkona odotettua pidempään.
”Kysynnän heikkous maailmanmarkkinoilla ei kuitenkaan yksin selitä elpymisen hitautta Suomen taloudessa. Kyse on myös kilpailukyvyn puutteesta. Suomalaiset vientiyritykset eivät toistaiseksi ole saaneet osaansa orastavasta maailmankaupan piristymisestä. Vahva euro selittää heikkoa kehitystä euroalueen ulkopuolisiin kilpailijamaihin verrattuna, mutta ei huomattavaa viivettä uusien tilauksien saannissa esimerkiksi suhteessa Saksan
teollisuuteen.”
Työttömyys nousee rajusti, inflaatio pysyy alhaisena
Teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi työttömyys nousee ensi vuonna selvästi. Lisäksi riskinä on, että vientiteollisuuden voimakkaat sopeuttamistoimet alkavat jatkossa heijastua entistä laajemmin myös kotimaisiin palvelusektorin yrityksiin. Maailmankaupan kestävä elpyminen hidastaisi työpaikkojen menetysvauhtia, mutta ennakoitua heikompi kehitys voisi laukaista irtisanomispaineiden leviämisen myös
kotimarkkinayrityksiin.
Vuoden 2011 loppuun mennessä taloudesta häviää pysyvästi jopa 150 000 työpaikkaa. Ennen kuin tuotannontekijöden ”kierrättäminen” uusille aloille toteutuu, työttömien määrä nousee pahimillaan yli 400 000:een. Työttömyysasteen huippu asettunee 13-14 prosenttiin talvella 2010-2011.
Ensi vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi Tapiola ennustaa edelleen 11,2 (11,2) prosenttia. Saatavilla olevan työvoiman väheneminen kääntää työttömyysasteen laskuun vuoden 2011 aikana, ja ennuste vuoden 2011 keskimääräiseksi työttömyydeksi on 11,0 prosenttia.
Talouden elpyminen palauttaa kuluttajahintojen muutoksen jälleen positiiviseksi. Vuoden 2010 keskimääräisen inflaatiovauhti on 0,7 prosenttia. Vuonna 2011 inflaation odotetaan kiihtyvän keskimäärin 1,5 prosenttiin.
Talouspolitiikka herkässä vaiheessa
Suhdanneherkkänä kansantaloutena Suomi tarvitsee vahvaa julkista taloutta, joka pystyy aidosti pehmentämään suhdannekuoppien vaikutusta talouteen ja estämään suurtyöttömyyden. Eurooppalaisessa viitekehyksessä Suomella on edelleen hyvä mahdollisuus vahvistaa kilpailukykyään pitämällä huolta valtiontalouden toimintaedellytyksistä.
”Tällä hetkellä talouspolitiikassa eletään herkkää vaihetta, jossa yhtäältä suurtyöttömyyden torjunta puoltaa elvytyspolitiikan jatkamista, mutta jossa valtiontalouden pitkän aikavälin vakaus edellyttää vähittäistä valmistautumista politiikan kiristyksiin. Julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan sekä menojen priorisointia että verojen korotuksia, varsinkin kun Suomen talouden
potentiaalinen kasvu-ura uhkaa laskea jopa alle 1,5 prosenttiin. Yksityisen kysyntäympäristön heikkouden vuoksi kiristävät toimet tulisi kuitenkin lykätä vuoteen 2011”, sanoo Jari Järvinen.
