Maailmantalouden kasvun hidastuminen näkyy Suomen taloudessa viiveellä. Tapiola laskee Suomen talouden kasvuennustetta vuodelle 2009. Inflaatio laskee ennakoitua hitaammin. Tapiola ennustaa inflaation jopa nousevan lyhyellä aikavälillä vuonna 2008. Jotta talous elpyy, sovittuja veronkevennyksiä ei pitäisi enää lykätä.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa 0,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Vuodentakaiseen verrattuna kasvua oli 2,8 prosenttia, kun luku edellisneljänneksellä oli 3,6. Alkuvuonna yksityistä kulutuskysyntää vauhditti autoverouudistus.
Suomessa talouskasvu on säilynyt hieman euroalueen keskimäärää vahvempana, mutta ennustejaksolla kasvu hidastuu selvästi. Suhdanneherkkänä taloutena Suomi kärsii maailmantalouden laskusuhdanteissa suuria euromaita enemmän. Inflaation kiihtyminen kaventaa kotitalouksien ostovoimaa ja rapauttaa kuluttajien luottamusta. Kohonneet rahoituskustannukset heikentävät sekä yritysten että kotitalouksien
investointimahdollisuuksia.
Maailmantalouden hidastuminen näyttäisi vaikuttavan Suomeen arvioitua enemmän mutta pidemmällä viiveellä. Tästä syystä Tapiola ei ole muuttanut Suomen talouden kasvuennustetta vuodelle 2008, mutta on laskenut ennustetta vuodelle 2009. Vuonna 2009 kokonaistuotanto kasvaa 1,7 prosenttia.
Lyhyen aikavälin inflaatiopaineet voimistuneet
Suomen inflaatiovauhti on vuoden ensimmäisellä kolmanneksella ollut keskimäärin 3,7 prosenttia. Euroalueen yhdenmukaistettu indeksi on vastaavana aikana noussut hieman vähemmän eli keskimäärin 3,4 prosenttia. Kuluttajahintainflaation nousu heijastaa energian, raaka-aineiden ja ruuan hintojen nousua maailmanmarkkinoilla. Inflaation kiihtyminen Suomessa ei siis johdu kysynnästä eikä siten kieli talouden ylikuumenemisesta.
Lyhyen aikavälin inflaatiopaineet ovat kuitenkin voimistuneet. Tapiola nostaa kuluvan vuoden ennusteen kansallisen kuluttajahintaindeksin noususta 3,4 (3,2) prosenttiin. Talouden laskusuhdanne hillitsee inflaatiota, joka alenee vuonna 2009 keskimäärin 2,3 (2,0) prosenttiin.
Öljyn ja raaka-aineiden hintojen jyrkkää nousua on kuitenkin pidettävä vakavana riskinä myös keskipitkän aikavälin inflaatiolle. Talouden toimijoiden varautuessa inflaatio-odotuksiin hintojen noususta voi tulla hankala itseään ruokkiva ilmiö.
Kuluttajien luottamus Suomessa
Veronkevennyksiä ei tulisi enää lykätä
Talouden kokonaiskysyntään kohdistuu kovia laskupaineita, ja elvyttävälle talouspolitiikalle alkaa olla perusteita. Siksi hallituksen pitäisi päättää sovituista veronkevennyksistä viimeistään loppukesän budjettiriihessä, varsinkin kun kunnallisverojen korotuspaineet uhkaavat kiristää kokonaisverotusta. Verotusta pitäisi uudistaa niin, että painopiste siirtyisi palkkaverotuksesta
kulutusveroihin.
