15.12.2011
Keskeiset teollisuusmaat ajautuvat taantumaan euroalueen johdolla, ja Euroopan velkakriisin syveneminen ja laajeneminen uhkaa painaa myös Yhdysvaltain talouden taantumaan. Kiinan asuntokuplan puhkeaminen puolestaan hyydyttäisi rakentamisen, millä olisi huomattavia vaikutuksia maailman raaka-ainemarkkinoille ja raaka-aineiden tuottajien kasvunäkymiin.
”Suomen talouden suurimat riskit välittyvät meille viennin, rahoitus- ja hyödykemarkkinoiden sekä luottamusindikaattoreiden heikkenemisen kautta. Tapiolan kasvuennusteen pudotus on iso, sillä yleinen arvio ensi vuodesta on ollut, että kasvu olisi plusmerkkistä. Bruttokansantuotteen pudotusta hillitsee tällä kertaa se, ettei yrityksillä ole suuria varastoja, joiden nopea purkaminen johtaisi tuotannon voimakkaisiin supistuksiin. Toisaalta
valtiontaloudessa ei ole elvytysvaraa, vaan budjettipolitiikkaa joudutaan todennäköisesti kiristämään samanaikaisesti alenevan yksityisen kysynnän kanssa”, sanoo Tapiola-ryhmän pääekonomisti, Tapiola Varainhoidon apulaisjohtaja Jari Järvinen.
Vuonna 2012 Suomen valtionvelka kasvanee lähes 10 prosenttia. Jos bruttokansantuote samaan aikaan supistuu, Suomen velka-bruttokansantuote-suhde heikkenee erittäin nopeasti. Kotimaassa kuluttajien luottamus talouteensa on kesäkuukausien jälkeen romahtanut. Työmarkkinoiden raamisopimus ja aleneva inflaatio näyttäisivät kuitenkin takaavan reaaliansioiden nousun ensi vuonna. Kuluttajien kannalta suurin riski onkin työllisyysnäkymän
epävarmuus.
Heikko työllisyyskehitys jarruttaa talouskasvua pitkällä tähtäimellä
Heikot työllisyysnäkymät ovat kuluttajien kannalta suurin riski. Tapiola ennustaa työttömyyden nousevan ensi vuonna 8,5 prosenttiin ja vuonna 2013 9,0 prosenttiin.
Jos investointikysyntä pysyy maailmanlaajuisesti vaisuna tai kääntyy euroalueen velkakriisin vuoksi jopa uuteen laskuun, teollisten työpaikkojen vähennystarve voi nousta Suomessa huomattavasti. Uutta taantumaa tuskin hallittaisiin enää lomautuksin vaan työttömyys voisi kääntyä selvään nousuun, Tapiola arvioi.
Lähivuosina Suomen taloutta rasittaa myös työikäisen väestön jyrkkä väheneminen. ”Jos työllisyyttä ei saada merkittävästi nostettua ja jos julkisen sektorin ja palvelualojen tuottavuuskehitys ei parane oleellisesti, Suomen talouden pitkän aikavälin kasvuvauhti uhkaa jäädä noin 1,5 prosentin tuntumaan”, Järvinen sanoo.
”Talouden syklit ovat lyhentyneet ja talouden perustekijöiden vaihtelu on lisääntynyt. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että uuteen taantumaan ajaudutaan korkean työttömyyden oloissa. Tämä asettaa talouspolitiikalle uudenlaisia haasteita, koska elvytysvara on nykytilanteessa rajallinen.”
Teksti: Tiina Riippa
--
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
