15.6.2011
Suomen talous on kasvanut kuluneen vuoden ajan keskimäärin yli 5 prosentin vauhtia. Kokonaistuotannon taso on silti edelleen yli 3,5 prosenttia alempana kuin huippuaikana kolme vuotta sitten. Tapiolan ennusteen mukaan edellinen huipputaso saavutetaan vuoden 2012 aikana.
Maailmanlaajuisen kysynnän heikkeneminen alkaa kuitenkin vähitellen heijastua myös Suomen talouteen. Nouseva kustannusinflaatio alentaa kotitalouksien reaalista ostovoimaa, luo painetta yritysten voittomarginaaleihin ja jarruttaa investointien elpymistä. Inflaatio yltää tänä vuonna 3,2 prosenttiin. Ensi vuodelle Tapiola ennustaa edelleen 2,0 prosentin inflaatiota. Kustannukset uhkaavat kuitenkin nousta ensi vuonna välillisten verojen ja korkotason
mahdollisen nousun seurauksena.
”Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää”
Työttömyys on alentunut odotetusti. Tapiola arvioi edelleen tämän vuoden työttömyysasteeksi 7,8 ja ensi vuodelle 7,4 prosenttia. Työllisyys on kääntynyt entistä selvemmin nousuun.
”Finanssikriisin yhteydessä Suomen teollisuustuotanto supistui lähes 25 prosenttia. Taantumassa hävinneet teolliset työpaikat on valtaosaltaan menetetty. Jatkossa kilpailukyvystä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeätä, ja inflaatio pitäisi kyetä pitämään kilpailijamaita alhaisempana. Verotuksen kiristyminen vaikeuttaa kilpailukyvyn ylläpitoa. Työn ja yritysten pääoman verottaminen on erityisen
ongelmallista investointien ja uusien työpaikkojen syntymisen kannalta”, sanoo Tapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesala.
Euroalueen uhkana velkakriisin syveneminen
Kustannusten nousu ja euroalueen velkakriisi rapauttavat kuluttajien talousluottamusta. Tapiolan näkemyksen mukaan Kreikan ja Portugalin kriisit ovat räjähdysherkässä vaiheessa, ja velkajärjestelyt maissa ovat todennäköisiä.
Euroalueen kasvu oli alkuvuonna vahvaa, mutta velkakriisin leviäminen, kansainvälisen talouden hidastuminen ja yliarvostettu euro hidastavat kasvua tänä ja ensi vuonna. Velkakriisin syveneminen voi pahimmillaan laukaista uuden finanssikriisin. Uusia apupaketteja, esimerkiksi Kreikalle, pidetään kuitenkin välttämättöminä.
”Näin pankeille ”ostetaan” aikaa hankkia riittävästi pääomapuskureita uhkaavaa uutta kriisiä vastaan. Samalla muille ongelmamaille tarjotaan mahdollisuus hakea markkinoiden luottamus omalle taloudenpidolleen. Apupaketit ovat kuitenkin veronmaksajille epäedullisia, mikä syö niiden poliittista hyväksyntää. Riskinä on myös, etteivät Portugali ja Irlanti eivät saa talouksiaan uskottavalle uralle
riittävän nopeasti”, Vesala sanoo.
Euroopan keskuspankki EKP jatkaa koronnostoja, mutta kriisien sarjan jatkuessa nostoja tulee markkinaodotuksia vähemmän. Yhdysvaltain keskuspankki FED jatkaa nollakoron politiikkaa.
Teksti: Tiina Riippa
--
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
