17.3.2011
Suomen talous kasvoi viime vuonna 3,1 prosenttia eli selvästi euroalueen keskimäärää ripeämmin. Tapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesala kertoo, että Suomen riippuvuus viennistä toimii "vipuna" sekä myötä- että vastamäessä.
”Taantuman jälkeinen, odotuksia parempi talouskehitys selittyy osaltaan sillä, että tärkeimmillä vientimarkkinoillamme menee suhteellisen hyvin. Tärkeimmät vientimarkkinat ovat Ruotsi, Saksa, Venäjä, Hollanti, Yhdysvallat ja Kiina, jotka kattavat lähes puolet Suomen koko viennistä.”
Lähiajan näkymät lupaavat hyvää
Odotukset talouden kehityksestä ovat edelleen positiiviset, mikä tukee lähiajan kasvunäkymiä. Vesala kuitenkin muistuttaa, että noususuhdanne tarvitsee taakseen vahvaa talousluottamusta.
”Kustannusinflaatio eli öljyn, ruuan ja raaka-aineiden hintojennousu on tänä vuonna merkittävä riskitekijä nimenomaan luottamuksen ja positiivisten odotusten kannalta. Kuluttajat ymmärtävät, että valtiontalouksissa - myös Suomessa - on edessä voimakkaan tasapainottamisen vuodet, mikä tarkoittaa etuuksien leikkauksia ja korkeampia veroja. Kotitaloudet voivat ennakoida kiristyvää politiikkaa omissa
päätöksissään jo nyt. Tähän viittaa kotimaisen kysynnän varsin heikko kehitys kaikkialla Euroopassa”, Vesala sanoo.
Kokonaistuotannossa Suomi on edelleen noin 4,5 prosenttia jäljessä edellistä kasvuhuippua, joka koettiin keväällä 2008. Todennäköisesti talous asettuu elpymiselle luonteenomaisen kasvupyrähdyksen jälkeen hitaan kasvun uralle. Vesala arvioi, että 2010-luvulla pitkän aikavälin kasvussa saadaan tyytyä aiempaa selvästi alhaisempiin noin 1,5-2 prosentin kasvulukuihin. Syinä ovat lähinnä väestön
ikääntyminen ja maailmantalouden velkavetoisen kasvumallin purkautuminen.
Vuoden 2012 näkymät ovat hyvin epävarmat, sillä monet suhdanneviisarit ovat jo nyt lähes huipputasoilla ja valtioiden säästöohjelmien vaikutuksista bruttokansantuotteisiin on vasta alustavia arvioita. ”Olemme menossa kohti tilannetta, jossa kasvu luonnostaan maltillistuu, mutta samanaikaisesti sekä finanssi- että rahapolitiikkaa kiristetään.”
Suomalaisten usko omaan talouteensa heikentynyt
Arjen katsauksen kyselyn mukaan suomalaisten usko omaan talouteensa on selvästi huonompi kuin viime vuonna. Peräti 27 prosenttia arvioi taloutensa ostovoiman heikentyneen kuluneiden 12 kuukauden aikana, kun luku keväällä ja syksyllä 2010 oli noin 20 prosenttia. Työllisyystilanteensa uskoo pysyvän ennallaan lähivuosina 63 prosenttia vastaajista, mutta sen heikkenemistä pelkää 12 prosenttia, mikä on enemmän kuin viime
vuonna.
Taantuman jälkeen työttömyys kääntyi Suomessa laskuun jo kevätkesällä 2010 eli ennakoitua aiemmin. Tämä oli viime vuoden talousuutisissa erityinen valonpilkahdus. Kyselyn vastauksissa heijastuu kuitenkin vielä se, että työllisyysaste on edelleen hyvin lähellä taantuman pohjatasoa. Timo Vesalan mukaan työllisyyskehitys näyttää olevan kääntymässä hitaasti parempaan suuntaan.
Japanin kriisi saattaa vaikuttaa EKP:n koronnosto-odotuksiin
Euroopan keskuspankin, EKP:n, on ennakoitu nostavan ohjauskorkoa tänä vuonna jopa useaan kertaan inflaation hillitsemiseksi. Tsunamin aiheuttama Japanin kriisi asettaa kuitenkin kysymysmerkin koronnostolle.
”Japanin teollisuustuotannon merkittävä hidastuminen voi hyvinkin tuoda raaka-aineiden hintoja alas ja siten hillitä kustannusinflaatiopaineita - ainakin väliaikaisesti. Siksi aivan lähiajan koronnosto-odotukset saattavat osoittautua ylimitoitetuiksi. Pitkällä tähtäimellä EKP:lla on kuitenkin paineita nostaa korkotasoa normaalimmalle tasolle ennen seuraavaa laskusuhdannetta. Se voi tulla vastaan yllättävänkin nopeasti,
mikäli euromaiden velkaongelmien ratkominen edellyttää rajuja säästöjä myös euroalueen niin sanotuissa ydinvaltioissa”, Vesala sanoo.
Asuntolainan lyhentäjän on kuitenkin syytä varautua nouseviin korkoihin. Odotettavissa on ollut euriborkorkojen nousu 2,5 prosentin tasolle tämän vuoden loppuun mennessä. Tosin Japanin kriisi saattaa hillitä myös euriborien nousua. Muutaman vuoden tähtäimellä korot voivat tavoittaa normaalitasonsa eli noin 5 prosenttia. Tapiola Pankin varatoimitusjohtaja Marja Pajulahti kertookin Arjen katsauksen
lainavinkissä, että kiinteäkorkoinen vaihtoehto on viime aikoina kiinnostanut asuntolaina-asiakkaita yhä enenevässä määrin. Koko lainavinkki löytyy osoitteesta: tapiola.fi/arjenkatsaus.
Teksti: Tiina Riippa
--
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
