15.12.2010
Kasvu hidastuu kuitenkin vuonna 2012. Euroalueen kriisi on myös Suomen talouden pahin riski. Kriisin vaatimat toimenpiteet vievät EU:ta kohti liittovaltiota ja kaventavat Suomen finanssipoliittista päätösvaltaa, sanoo Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen.
Vuoden 2010 vahvasta kasvusta huolimatta Suomen kokonaistuotannon taso on edelleen yli 5 prosenttia alempi kuin edellinen huipputaso, jolle päästäneen vasta 2013.
”Lyhyen aikavälin näkymät ovat Suomessa kohtalaisen hyvät. Yritysten ja kuluttajien luottamusindikaattorit ovat korkealla. Kuluttajat ovat valmiita käyttämään rahaa kulutukseen. Se antaa hyvät lähtökohdat”, Jari Järvinen sanoo.
Suomessa kasvun painopiste siirtyy vuosina 2011–12 viennistä kotimaiseen
kysyntään. Rakentamisen elpyminen näkyy investointien vahvana kasvuna. Verotuksen kiristyminen vaikeuttaa kuitenkin kilpailukyvyn ylläpitoa. Ruuan ja energian hintojen nousu voimistavat inflaatiota 2011. Välillisten verojen ja korkojen mahdollinen nousu puolestaan luovat kustannuspainetta vuodelle 2012. Kansainvälisen talouden heikkeneminen ja euroalueen velkaongelmat ovat Suomen taloudelle merkittävä riskitekijä.
”Euroalueen kriisin hoito edellyttää tiiviimpää finanssipolitiikan koordinaatiota EU:n komission ja jäsenmaiden kesken. Tämä vie meitä kohti liittovaltiokehitystä. Verotuksesta ja julkisista menoista päätetään entistä enemmän Euroopan tasolla, ja Suomen itsenäinen liikkumavara finanssipolitiikassa kapenee merkittävästi. Palkkaneuvottelujen merkitys korostuu, sillä ylisuuret palkankorotukset
heikentävät yritysten kilpailukykyä ja maksavat työpaikkoja”, Järvinen sanoo.
Tapiola ennustaa vuoden 2011 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 7,8 prosenttia ja vuoden 2012 vastaavaksi luvuksi 7,4 prosenttia. Työttömyyden aleneminen jo kuluvan vuoden aikana on ollut erittäin myönteinen yllätys, joka tukee yksityistä kulutusta.
Toisaalta, työpaikkansa menettäneiden ostovoima saattaa jopa kääntyä miinusmerkkiseksi ensi vuonna verotuksen ja inflaation kiristymisen vuoksi. Tapiola ennustaa inflaation nousevan ensi vuonna 2,2 prosenttiin.
Teollisuusmaiden rahapolitiikka on ”japanilaistunut”
Maailmantalouden kasvu hidastuu jälleen keväällä 2011. Talouden kasvunäkymät ovat kaksijakoiset: teollisuusmaat kärsivät veloista ja kehittyvät markkinat kasvavat. Kehittyvienkin talouksien kasvu kuitenkin hidastuu, sillä globaali kasvu nojaa entistä enemmän aitoon kysyntään.
Teollisuusmaiden kasvunäkymät ovat heikot lähivuosina eikä kestävää, voimakasta kasvua ole
näköpiirissä ennen kuin talouksien rakenteelliset ongelmat on ratkaistu.
”Teollisuusmaiden rahapolitiikka on ”japanilaistunut”. Kriisien sarja jatkuu eivätkä keskuspankit pääse nostamaan korkoja”, Järvinen sanoo.
Yhdysvaltain keskuspankki FED jatkaa nollakoron politiikkaa ja määrällistä elvytystä. Myös Euroopan keskuspankki EKP pitäytyy nykyisessä korkotasossa. Kriisien sarja jatkuu eikä koronnostoihin ole mahdollisuutta ennustejaksolla.
Teksti: Tiina Riippa
--
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
