Alhainen korkotaso, vahvistunut kuluttajien luottamus sekä kirkastuneet talousodotukset ovat kiihdyttäneet kotimaassa asuntokauppaa alkuvuoden aikana.
16.9.2010
Jos hintojen nousu jatkuu yhtä jyrkkänä, nousee huoli asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Hintakehityksessä on selvä ero toisaalta pienten ja suurten asuntojen välillä, ja toisaalta pääkaupunkialueella hinnannousu on muuta maata voimakkaampaa.
Pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen hinnat nousivat huhtikuusta kesäkuuhun jopa 13,6 prosenttia ja koko maassa 7,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hinnannousu on ollut odottamattoman voimakasta. Toisaalta on muistettava, että vuoden 2009 alkupuolella asuntojen hinnat vielä laskivat. Ansiotasoon suhteutetussa hintakehityksessä pääkaupunkiseudun lämmennyt markkinatilanne on selvästi havaittavissa.
”Asuntolainojen saatavuus ja lainanhoitokulut vaikuttavat vahvasti asuntojen kysyntään ja hinnanmuodostukseen. Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on noussut huomattavasti koko 2000-luvun, ja viime vuoden lopulla olimme uudella ennätystasolla. Suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin velkaantumisasteemme on noussut jo yli 110 prosenttiin. Ruotsissa vastaava luku oli yli 150 prosenttia, Norjassa yli 200 prosenttia ja Tanskassa lähes 300
prosenttia. Vaikka tilanteemme on suhteellisesti kelvollinen, asuntolainat tulee nyt mitoittaa tarkoin lainanhoitokyvyn mukaisesti ja jättää riittävästi puskuria lainanhoitokulujen muutoksille. Niitä tulee joka tapauksessa eteen pitkän asuntolainan takaisinmaksuaikana”, Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen sanoo.
Alkuvuonna asuntokauppaa käytiin vilkkaasti ja hinnat nousivat
Asuntojen hintatason nousuun on vaikuttanut merkittävästi alhaisena pysynyt korkotaso, joka vauhdittaa asuntojen kysyntää ja kauppaa. Hintojen nousuun vaikuttavat myös valtion jakamat remonttiavustukset, joiden ansiosta tekeillä on noin 2,5 miljardin euron peruskorjaukset. Nämä parantavat asuntokannan laatua, ajanmukaisuutta, viihtyisyyttä ja arvoa sekä nostavat keskimyyntihintoja. Koska vapaarahoitteisten asuntojen uudistuotanto lähes
pysähtyi taantuman iskettyä, on uusia asuntoja edelleen tarjolla liian vähän kysyntään nähden.
”Tällä hetkellä monet talouden tekijät tukevat asuntojen maltillista hintakehitystä. Kotitalouksien velkaantumisaste ei ole erityisen korkealla tasolla verrattuna esimerkiksi muihin maihin, pankkien lainananto on normalisoitunut, yleinen korkotaso tulee Tapiolan näkemyksen mukaan pysymään suotuisana asuntovelalliselle vielä jonkin aikaa, työllisyysnäkymät ovat kirkastuneet alkuvuoden aikana ja luottamus omaan talouteen on
vahvistunut. Toisaalta asuntojen kysyntä ja tarjonta ovat paikoin epätasapainossa, uudistuotanto ei ole käynnistymisestään huolimatta ehtinyt kuroa kysynnän kasvua umpeen ja vanhojen asuntojen kaupassa tyypilliset usean kaupan ketjut purkautuvat vain korkeahkoilla hintatasoilla, mitkä puoltavat lyhyellä tähtäimellä rajumpaa hintakehitystä”, Immonen listaa.
Pitkälläkin aikavälillä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisen riskit kasvavat erityisesti pääkaupunkiseudulla, ellei kysynnän ja tarjonnan rakenteellista epätasapainoa saada lievennettyä.
Vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä voimakasta ja vuokrat nousussa
Vuokra-asuntojen kysyntä jatkuu vahvana ja vuokraamiseen kuluva aika on lyhentynyt selvästi. Suurin kysyntä on yksiöistä ja pienistä kaksioista pääkaupunkiseudulla. Uusien vuokra-asuntojen tuotannon loppumisen seurauksista kärsitään vielä pitkään. Lisäksi vuokra-asuntokannasta myytiin osa omistusasunnoiksi. Valtion tukitoimet ovat olleet tervetulleita ja vuokra-asuntotuotanto on saatu jälleen käyntiin, mutta
volyymi on toistaiseksi riittämätöntä. Tämä näkyy myös vuokrien nousuna.
Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli huhti-kesäkuussa koko maassa keskimäärin 1,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 2,1 prosenttia. Omistusasuntojen hintojen nousuun verrattuna keskivuokrien kasvuvauhti on ollut maltillinen, mutta pienten asuntojen vuokrat ovat nousseet suurten asuntojen vuokria selvästi enemmän.
Tuoreessa vuokra-asuntobarometrissa Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry selvitti kiinteistöalan asiantuntijoiden näkemyksiä vuokramarkkinoiden tulevasta kehityksestä. Barometrin mukaan pienten asuntojen vuokrat jatkavat nousuaan pääkaupunkiseudulla. Lisäksi loivaa nousua on odotettavissa myös kasvukeskuksissa. Barometriin haastatellut asiantuntijat uskoivat myös suurten asuntojen vuokrien nousevan, mikä oli selkeä
käänne viime kevääseen verrattuna. Myös Tapiola uskoo pienten asuntojen vuokrien nousevan koko Suomessa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Pääkaupunkiseudun suurten perheasuntojen vuokrien maltilliseen nousuun uskotaan pitkälläkin aikavälillä muuttoliikkeeseen ja alhaisiin tuotantomääriin perustuen.
Lähteet: Tilastokeskus, Ruotsin asuntoluottolautakunta BKN, Kiinteistö-Tapiola Oy, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry.
