16.9.2010
Viidennes suomalaisista arvioi ostovoimansa parantuneen kuluneen vuoden aikana, ilmenee Tapiola Pankin Taloustutkimuksella teettämästä Arjen katsauksen kyselytutkimuksesta. Arvio on selvästi korkeampi kuin helmikuussa 2010, jolloin 14 prosenttia vastaajista piti ostovoimaansa aiempaa parempana.
Kuluttajien luottamuksen parantumisesta kertoo sekin, että lähes viidennes vastaajista kertoo harkitsevansa asunnon ostoa tai vaihtoa, mikä on selvästi enemmän kuin keväällä tehdyssä kyselyssä.
Ylimääräistä rahaa käytössä saman verran kuin vuosi sitten
Tutkimuksen mukaan henkilökohtaisen talouden rahallinen liikkumavara ei kuitenkaan ole lisääntynyt vuodentakaisesta. Yhteensä 37 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että ylimääräistä rahaa on enintään 300 euroa kuussa. Joka kymmenennellä vastaajalla vararahaa on enintään 100 euroa kuukaudessa. Suomalaiset myös seuraavat menojaan esimerkiksi verkkopankissa tai muilla keinoilla.
Yhteensä 70 prosenttia seuraa tarkasti tai satunnaisesti, paljonko kuukaudessa kuluu rahaa asumiseen, ruokaan tai harrastuksiin. 16 prosenttia seuraa kuluja silloin, jos tiedossa on kalliita hankintoja.
”Kun katsoo talouden liikkumavaraa kotitalouksissa, suomalaisten pitäisi olla nyt varovaisia asuntolainan ottamisessa. Historiallisen matalaan korkotasoon tottuminen saattaa johtaa siihen, että ihmiset ottavat liian suuria lainoja. Korkojen nousuun pitää varautua, eivätkä lainanlyhennykset ja korot saisi viedä enempää kuin 40 prosenttia kuukausittaisesta käteen jäävästä tulosta”, sanoo Tapiola Pankin
varatoimitusjohtaja Marja Pajulahti.
Pankki- ja vakuutuspalveluilta toivotaan yksinkertaisuutta
Yli puolet suomalaisista toivoo, että pankit ja vakuutusyhtiöt kertoisivat palvelujen ja tuotteiden sisällöstä selvemmällä ja yksinkertaisemmalla kielellä. Helpoimmin vertailtavina tuotteina vastaajat pitävät käyttötilin korkoa, asuntolainan korkoa ja marginaalia, määräaikaistalletuksia ja verkkopalvelua.
Vaikeimmin vertailtaviksi katsottiin rahastosäästäminen, osakkeet ja arvopaperit, säästöhenkivakuutus sekä muun muassa lainaturvavakuutus. Puolelle vastaajista on joskus myyty pankissa tai vakuutusyhtiössä palvelua, jonka sisältöä ei ole selitetty riittävän ymmärrettävästi.
”Asiakkaiden pitää olla kuluttajina vaativia, mutta myös palveluntarjoajien etu on toimia selväkielisemmin. Näyttää myös siltä, että hyvin tuotteistetut palvelut, joilla on tutulta kuulostava nimi, ovat kuluttajien mielestä helposti vertailtavia. Tutkimuksemme mukaan ihmiset näyttävät mieltävän korkokaton tällaiseksi. Yllättäen yhdistelmärahastoa pidetään vaikeimmin
vertailtavana tuotteena, mikä viittaisi meistä siihen, että jos nimi kuulostaa vaikealta ammattikieleltä, helpohkokin tuote voi tuntua asiakkaista vaikeasti vertailtavalta”, Pajulahti sanoo.
Huomiota finanssilukutaitoon
Vajaa kolmannes vastaajista arvioi, että pankkien päivittäispalveluja tai säästö- ja sijoitustuotteita on helpointa verrata palvelumaksun, hinnan tai kulujen määrän perusteella. Tuoton ja kulujen suhdetta piti helpoimpana vertailuperusteena 17 prosenttia vastaajista. Jopa neljännes vastaajista ilmoitti, ettei tuotteita heidän mielestään pysty vertaamaan. Peräti neljännes ei osannut vastata kysymykseen.
Marja Pajulahti painottaa, että finanssitoimialan pitää ottaa palaute vakavasti ja kiinnittää huomiota kansalaisten finanssilukutaitoon.
Arjen katsauksen kyselyn teki Taloustutkimus internetpaneelina elokuussa viikolla 33/2010. Kyselyyn vastasi 1041 15-79-vuotiasta suomalaista. Internetpaneelin jäsenet on rekrytoitu omnibus-tutkimusten sekä puhelin- ja kirjekampanjojen yhteydessä. Paneeliin ei voi ilmoittautua vapaaehtoisena. Tutkimuksen virhemarginaali on +/-3 prosenttiyksikköä.
Teksti: Tiina Riippa
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
