25.3.2010

Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2009 peräti 7,8 prosenttia eli enemmän kuin kertaakaan vuosien 1917-18 jälkeen. Edelleenkin Suomen kokonaistuotanto on noin 9 prosenttia jäljessä kevään 2008 huipputasoa, ja teollisuustuotannon volyymista on leikkaantunut pois noin neljännes. Nopeaa käännettä ylöspäin ei edelleenkään ole näkyvissä. Tapiola pitää kuluvan vuoden kasvuennusteen ennallaan ja arvioi bruttokansantuotteen kasvun jäävän tänä vuonna 1,0 prosenttiin.

Alkuvuoden uutiset teollisuustuotannon kehityksestä eivät anna aihetta uskoa kasvuvauhdin pikaiseen nopeutumiseen, jota jarruttaa myös satamatyöntekijöiden työtaistelu.

Kansainvälinen talous finanssikriisin jälkimainingeissa 

Historiassa finanssikriisit ovat yleensä aina merkittävästi heikentäneet niin talouskasvua, työllisyyttä kuin julkisen talouden vakautta. Yhdysvaltain niin sanotusta subprime-fiaskosta vuonna 2007 alkunsa saanut finanssikriisi on ollut mittaluokkansa ja levinneisyytensä puolesta ennekokemattoman vakava.

Talouden elpymisvauhdissa on tosin ollut varsin suuria eroja. Kehittyvässä Aasiassa talouskasvu on nopeasti palautunut pitkän aikavälin keskimääräiselle tasolle tai jopa sen yläpuolelle. Yhdysvalloissakin taantuman aiheuttamasta tuotantomenetyksestä on kurottu umpeen jo noin puolet.

Euroopassa elpyminen on ollut tuskallisen hidasta. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Saksan talouskasvu pysähtyi ja esimerkiksi Ruotsissa se kääntyi jopa lievästi negatiiviseksi. Euroalueen kokonaistuotanto on edelleen noin 4,5 prosenttia edellisen huipputason alapuolella. Tilannetta hankaloittaa joidenkin euroalueen valtioiden velkaongelmien kärjistyminen, mikä on käytännössä hävittänyt finanssipolitiikan liikkumavaran koko rahaliiton alueelta. 

Suomen teollisuustuotannossa mittava tasokorjaus 

Suomi ei ole kokenut likimainkaan yhtä vaikeaa oman finanssijärjestelmän kriisiä kuin esimerkiksi Yhdysvallat, Iso-Britannia tai Irlanti. Globaalin finanssikriisin seurannaisvaikutukset Suomen talouteen ovat silti olleet poikkeuksellisen vakavat. Suomen kokonaistuotanto on edelleen noin 9 prosenttia kevään 2008 huipputason alapuolella.

2000-luvun alkuvuosien velkavetoinen kasvumalli kiihdytti kysyntää ja auttoi ylläpitämään ja kasvattamaan teollista tuotantoa myös Suomen kaltaisissa korkean kustannusrakenteen maissa. Globaalin kysynnän hiipuminen kurittaa nyt suhteellisesti eniten juuri näitä maita.

Euroopan talouksien tahmea elpyminen on Suomen kannalta erityinen ongelma, koska EU on Suomen keskeisin vientimarkkina. Suomessa kasvun käynnistymistä hidastaa myös investointitavaroiden valmistuksen painottuminen teollisuustuotannossa. Investointikysynnän elpymisessä näyttää olevan tavallistakin pidempi viive maailmantalouden poikkeuksellisen suuren ylikapasiteettiongelman vuoksi. 

Viime vuoden negatiivinen kasvuperintö hidastaa talouskasvua 

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2009 kaltaista, yhtä nopeaa kokonaistuotannon pudotusta ei koettu edes edellisen laman aikana 1990-luvun alussa. Kokonaiskysynnän pääkomponenteista voimakkaimmin laski vienti: noin 24 prosenttia. Investoinnit supistuivat yli 13 prosenttia ja yksityinen kulutuskin yli 2 prosenttia.

Suhdannepohja ajoittui Suomen taloudessa vuoden 2009 toiselle neljännekselle. Vuoden jälkipuoliskolla talous kääntyi hitaaseen kasvuun: heinä-syyskuussa BKT kasvoi 0,3 prosenttia huhti-kesäkuuhun verrattuna ja pysyi loka-joulukuussa edellisen vuosineljänneksen tasolla.

Talouskasvun pysähtyminen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli epämieluisa yllätys, joka valitettavasti kasvattaa vuodelle 2010 siirtyvää negatiivista ”kasvuperintöä”. Suomen bruttokansantuotteen lähtötaso vuodelle 2010 on viitisen prosenttia vuoden 2009 lähtötasoa alempana. Toisaalta taantuman jyrkin pudotus koettiin juuri vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oleellisesti lieventää negatiivisen kasvuperinnön vaikutusta BKT:n vuosimuutosuraan. 

Vuosien 2010-2011 kasvunäkymä Suomessa vaisu 

Alkuvuoden uutiset teollisuustuotannon kehityksestä eivät kuitenkaan anna aihetta uskoa kasvuvauhdin pikaiseen nopeutumiseen. Satamatyöntekijöiden työtaistelu häiritsee ikävällä tavalla teollisuuden aktiviteetin normalisoitumista syvän tasokorjauksen jäljiltä.

Euroalueen odotettua heikompi kehitys sekä teollisuuden vaikeuksien jatkuminen ovat synkentäneet Suomen talouden kasvunäkymiä ja olemmekin joutuneet alentamaan kuluvan vuoden kasvuennustettamme. Ennusteemme mukaan bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2010 jää 1,0 (+1,0 %, joulukuu 2009) prosenttiin.

Ennuste perustuu skenaarioon, jossa BKT:n kasvuvauhti painuu vuoden ensimmäisellä neljänneksellä teollisuustuotannon ongelmien vanavedessä uudelleen negatiiviseksi mutta palautuu toiselta vuosineljännekseltä alkaen maltilliselle kasvu-uralle. Vuoden 2011 talouskasvuksi ennustamme edelleen 1,5 prosenttia.

Kasvuennusteisiin liittyy yhä huomattavia epävarmuustekijöitä. Suomessa talousluottamus on jatkanut vahvistumistaan mutta Euroopassa ja Yhdysvalloissa luottamusindikaattoreissa on viime aikoina tapahtunut lievää heikkenemistä. Riskinä on, että suomalaisten kuluttajien ja yritysten odotusilmapiiri alkaa uudestaan heiketä. Myös valtiontalouksien velkaongelmien kärjistyminen joissakin euroalueen maissa varjostaa koko talousalueen näkymiä. Toisaalta, maailmantalouden odotettua voimakkaampi elpyminen saattaa lisätä nykyistä arviotamme nopeammin myös suomalaisten teollisuustuotteiden kysyntää ja siten vauhdittaa koko talouden kasvua. 

Työttömyyden huippu edessä keväällä 2011 

Bruttokansantuotteen voimakkaaseen pudotukseen nähden työttömyys on toistaiseksi noussut yllättävänkin vähän. Tämä johtunee siitä, että taantuma on toistaiseksi kurittanut pahiten pääomavaltaista teollisuutta. Ilmeisesti yritykset myös pyrkivät pitämään osaavasta henkilöstöstä kiinni ja tuotannon sopeuttamista on toteutettu paljolti lomautuksin suoranaisten irtisanomisten sijaan.  

Vaikka talous onkin jo kääntynyt loivaan kasvuun, ennakoimme työttömyyden kuitenkin jatkavan nousuaan vielä pitkään. Osa teollisuudesta lomautetuista todennäköisesti lopulta kuitenkin menettää työpaikkansa ja monilla jälkisyklisillä palvelualoilla sekä julkisella sektorilla kovimmat vähennystarpeet ovat vasta edessä.

Työllisyystilanteen pysyminen näinkin hyvänä on kuitenkin ollut odotuksiimme nähden positiivinen yllätys, minkä vuoksi olemme laskeneet ennusteemme kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 10,5 (11,2 %) prosenttiin. Työttömyyden huippu saavutetaan kuitenkin vasta 2011. Ennusteemme vuoden 2011 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on edelleen 11,0 (11,0) prosenttia. Työttömyysaste voi pahimmillaan käväistä 13-14 prosentin vaiheilla loppukeväästä 2011. 

Maailmantaloudesta puuttuu kysyntää, inflaatio ei toistaiseksi ongelma 

Korkea työttömyys ja talouden ylikapasiteetti pitävät inflaatiopaineet teollisuusmaissa yleisesti erittäin alhaisina. Loppuvuoden 2009 aikana Suomen hintataso palautui hiukan odotuksiamme nopeammin kohti edellisen vuodenvaiheen tasoa, minkä vuoksi olemme hivenen nostaneet kuluvan vuoden inflaatioennustettamme. Ennustamme nyt kuluttajahintojen nousevan vuonna 2010 keskimäärin 1,0 (0,7) prosenttia. Vuonna 2011 odotamme inflaation kiihtyvän keskimäärin 1,5 (-) prosenttiin.

 ---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi