Suhdannekatsaus 2/2009: Heinä-syyskuussa 2009 teollisuusmaiden taloudet kasvoivat edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, mutta vuoden takaisesta kokonaistuotanto oli jäljessä Yhdysvalloissa -2,5 prosenttia, euroalueella -4,1 prosenttia ja Japanissa -4,5 prosenttia. Kiinassa tuotanto kasvoi 8,9 prosenttia viimevuotisesta.
9.12.2009
”Euroalueen, Yhdysvaltojen ja Japanin samanaikainen elpyminen kertoo siitä, kuinka tiiviisti suuret taloudet ovat nykyisin kytkeytyneet toisiinsa erilaisten raha- ja reaalitaloudellisten kytkösten kautta. Teollisuusmaiden järjestön OECD:n ennakoivien indikaattoreiden mukaan suhdanneodotukset ovat vahvistuneet alkuvuoden jyrkän pudotuksen jälkeen. Viime kuukausien hyvä uutisvirta kertoo, että talouksien taantuma on päättynyt ja elpyminen
on alkanut”, sanoo Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen.
Yhdysvaltain velkaongelma rajoittaa talouden kasvumahdollisuuksia
Seuraava suhdannekatsaus ilmestyy kesäkuussa 2010.
Yhdysvallat on toipumassa taantumasta. Asunto- ja rahoitusvarallisuuden nousu yhdessä elvyttävän talouspolitiikan kanssa auttavat tilapäisesti, mutta yksityisen sektorin velkojen takaisinmaksu ja liittovaltion budjettivaje rajoittavat kasvumahdollisuuksia pidemmällä aikavälillä.
Asuntojen hinnat ovat Yhdysvalloissa nousseet noin 5 prosenttia viime toukokuusta, mutta kesäkuun 2006 huipulta hinnat ovat laskeneet noin 30 prosenttia. Aikaisempien finanssikriisien jälkeiset korjausliikkeet asuntomarkkinoilla ovat kestäneet keskimäärin 5-6 vuotta, joten asuntomarkkinoiden alamäki ei ole välttämättä vielä ohi.
Talouden elvyttäminen velkarahalla on perusteltua, koska vaihtoehtona olisi taantuman syveneminen ja pitkittyminen, mikä voisi johtaa suoranaiseen lamaan ja deflaatioon eli yleiseen hintojen laskuun. Työttömyyden nousu, kapasiteetin vajaakäyttö, raaka-aineiden hintakuplan puhkeaminen, asuntojen ja rahoitusvarallisuuden hintojen lasku ja yksityisen sektorin velkaantuminen ruokkivat kaikki hintojen laskua.
Euroalueen taantuma päättyi kesällä, elvytystoimet purevat
Euroalueen talous kääntyi Saksan johdolla kasvuun heinä-syyskuussa 2009, kun se oli siihen mennessä supistunut viitenä peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Saksan kasvunäkyminen paraneminen on hyvä uutinen ja osoitus siitä, että kansainvälinen kysyntä on piristymässä ja että elvytystoimet purevat. Keskimäärin euroalueen talouskasvu jäänee kuitenkin alle potentiaalisen kasvu-uransa
eli noin 1,7 prosentin vuosina 2010-11.
Euron vahvistuminen dollaria ja dollarikytkösten kautta myös Aasian ja Lähi-idän öljymaiden valuuttoja vastaan heikentää euroalueen kilpailukykyä. Euroalueen suuri ongelma on edelleen heikko kotimainen kysyntä, jota tulisi tukea elvyttävällä talouspolitiikalla.
Luottokriisin oloissa kasvu- ja vakaussopimusta tulkitaan joustavasti, jolloin julkisen talouden alijäämät kohoavat sallitun 3 prosentin sijasta suurissa euromaissa 5-6 prosenttiin. Velan määrän kasvu suhteessa kokonaistuotantoon johtuu siitä, että verotulot ovat supistuneet voimakkaasti samaan aikaan, kun julkisia menoja on lisätty.
”Miten euroalueen taloudet saadaan kestävään nousuun? Helppoja vastauksia ei ole ja toimenpiteet edellyttävät sekä elvyttävää raha- ja finanssipolitiikkaa että rakenteellisia uudistuksia työ- ja hyödykemarkkinoille. Hallitusten tulisi jatkaa elvyttävää finanssipolitiikkaa ja EKP:n tulisi pitäytyä alhaisen reaalikoron politiikassa lähivuodet. Nämä toimet auttavat lyhyellä
aikavälillä, mutta pitkän aikavälin näkökulmasta talouden rakenteet ovat avainasemassa”, Järvinen sanoo.
Japanin kaltainen pitkä taantuma uhkana muidenkin maiden talouksille
Japanin talous kääntyi vahvaan nousuun jo vuoden toisella neljänneksellä, Yhdysvaltoja ja Eurooppaa aikaisemmin. Vuodentakaiseen verrattuna 4,5 prosenttia supistunut kasvu on kuitenkin suurten teollisuusmaiden pahimpia.
Japanin taloutta on 1990-luvulta lähtien rasittanut yritysten tasetaantuma, eli yritykset joutuvat keskittymään velkojensa minimointiin voiton maksimoinnin sijasta. ”Tämä on syytä pitää mielessä myös Yhdysvalloissa, Englannissa ja Suomessa, jossa yksityinen sektori on velkaantunut voimakkaasti viime vuosina. Nyt korot ovat näissä maissa nollan tuntumassa ja valtiot velkaantuvat. Askelmerkit ovat samansuuntaisia kuin Japanissa
90-luvun alussa. Nyt ei pidä kiirehtiä budjetin tasapainottamisen kanssa. Sen aika tulee myöhemmin”, Järvinen sanoo.
Kehittyvät taloudet nousevat omaa tahtiaan
Kehittyvien talouksien sisällä talouskehityksessä nähtäneen huomattavia eroja, riippuen talouksien rahoitusasemasta sekä kyvystä uudistaa tuotantorakennetta. Kehittyvä Aasia Kiinan johdolla on kestänyt finanssikriisin ja sitä seuranneen maailmantalouden taantuman muita talousalueita paremmin ja yltänee tänä vuonna yli 6 prosentin talouskasvuun.
Itä-Euroopan alueen kokonaistuotannon odotetaan supistuvan tänä vuonna noin 5 prosenttia ja Venäjän sekä IVY-maiden yhteensä jopa 6-7 prosenttia. Itä-Euroopan maissa erityinen ongelma on ulkomaisen velan kasvavat korkomenot, jotka ovat kokonaistuotannon kasvuun nähden kestämättömällä tasolla.
Latinalaisen Amerikan bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan tänä vuonna noin 2,5 prosenttia mutta näkymä ensi vuodelle on syksyn mittaan selvästi parantunut.
