16.9.2009

Maailmantalouden näkymien paranemisesta huolimatta Suomen talouden suhdannepohja ajoittuu näillä näkymin vasta vuoden 2009 lopulle tai alkuvuoteen 2010. Tapiolan ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 7,2 prosenttia. Työttömyyden voimakkain nousu toteutunee vasta ensi vuoden puolella, jolloin työttömyys noussee yli 11 prosenttiin. Inflaatio pysyy -0,5 prosentissa tänä vuonna, kuten aiemmin ennustettiin.

Suurimmat teollisuusmaat, Saksa, Ranska ja Japani - mahdollisesti myös Yhdysvallat, näyttävät kesän aikana päässeen suhdannepohjan yli kohti vähittäistä elpymistä. Tästä kertovat talouden ennakoivat suhdanneindikaattorit, mutta myös talouden nykytilan kuvaajat, kuten teollisuustuotannon ja -tilausten kehitys. Suomen talouskehitys ei kuitenkaan ole vielä oleellisesti kohentunut, vaan bruttokansantuotteen supistuminen jatkui voimakkaana myös vuoden toisella neljänneksellä.

Bruttokansantuotteen pudotus samaa luokkaa kuin lamavuonna 1991

Jari Järvinen

Tapiola laskee Suomen bkt-ennusteen kuluvalle vuodelle -7,2 (-5,0) prosenttiin. Suomen kokonaistuotannon kehitys jää siis vuonna 2009 jokseenkin yhtä huonoksi kuin lamavuonna 1991. Finanssikriisi sekä teollisuustuotannon maailmanlaajuinen ylikapasiteetti ovat vähentäneet merkittävästi pääomahyödykkeiden kysyntää ja ajaneet suomalaisen investointitavaroita valmistavan teollisuuden ja sen alihankkijat vaikeuksiin. Myös talouskehitys Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla on ollut selvästi heikompaa kuin maailmantaloudessa keskimäärin. Esimerkiksi Venäjällä talouden syöksykierre jatkuu energian ja raaka-aineiden hintojen noususta huolimatta.

”Uskomme kuitenkin, että kokonaistuotannon supistuminen pysähtyy talven ja alkukevään aikana. Alhaisen korkotason, elvyttävän finanssipolitiikan ja maailmankaupan orastav an elpymisen ansiosta 1990-luvun laman toisinto kyetään välttämään, vaikka vientiteollisuuden lama ja nouseva työttömyys heikentävätkin merkittävästi koko talouden toimintakykyä. Vertailuvuoden 2009 jäädessä lähes historiallisen heikoksi, olemme hivenen nostaneet vuoden 2010 kasvuennustettamme -0,3 (-0,5) prosenttiin”, sanoo Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen.

Työttömyys nousee yli 11 prosenttiin vuonna 2010

Teollisuudessa tarve tuotantokapasiteetin alasajoon on osoittautumassa mittavammaksi kuin oli ennakoitu. Työttömyys uhkaa nousta Tapiolan aiempaa arviota selvästi korkeammaksi, ja taloudesta uhkaa hävitä ennustejakson 2009-2010 loppuun mennessä pysyvästi yhteensä jopa 150 000 työpaikkaa. Tapiolan ennuste vuoden 2009 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on edelleen 8,9 (8,9) prosenttia. Sen sijaan vuoden 2010 ennuste on nostettu 11,2 (10,2) prosenttiin.

”Työttömien määrä voi hetkellisesti nousta yli 400 000 ja työttömyysaste pahimmillaan 13-14 prosenttiin. Koska tuotannon sopeutuksia on edelleen toteutettu paljolti lomautuksin, työttömyyden voimakkain nousu toteutunee vasta ensi vuoden puolella”, Järvinen arvioi.

Maailmantalouden siirtyminen pysyvästi alemmalle kasvu-uralle jättää perinnöksi sitkeän ylikapasiteettiongelman, joka rajoittaa tuotantomahdollisuuksia erityisesti Suomen kaltaisissa korkean kustannustason maissa. Tuotantoa ja työpaikkoja häviää pysyvästi useilta toimialoilta. ”Teollisuuden rakennemuutos on rajumpi kuin 1990-luvulla, koska nyt nimellisen valuuttakurssin muutoksilla ei voida tukea kilpailukykynsä menettäneitä toimialoja. Nyt tarvitaan aitoa sopeutumista ja resurssien kierrättämistä uusille, riittävän kilpailukykyisille aloille”, Järvinen sanoo.

Taloudesta on jo nyt hävinnyt noin 70 000 työpaikkaa. Lisäksi riskinä on, että vientiteollisuuden voimakkaat sopeuttamistoimet heijastuvat jatkossa entistä laajemmin myös kotimaisiin palvelusektorin yrityksiin. ”Ensi talvi on Suomen tulevien vuosien työllisyyskehityksen kannalta ratkaisevaa aikaa. Maailmankaupan rivakka elpyminen hidastaisi työpaikkojen menetysvauhtia, mutta ennakoitua heikompi kehitys voisi laukaista irtisanomispaineiden leviämisen myös kotimarkkinayrityksiin.” 

Inflaatio pysyy negatiivisena koko loppuvuoden

Kuluttajahintojen lasku jatkuu koko loppuvuoden. Vaikka energian ja raaka-aineiden hintojen negatiivisten vuositasomuutosten vaikutus syksyn mittaan häviää, ruuan arvonlisäveron alentamisen pitäisi laskea elintarvikkeiden hintoja. Kaiken kaikkiaan ennustejakson inflaationäkymissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, joten Tapiola pitäytyy aiemmissa -0,5 (2009) ja 0,7 (2010) prosentin inflaatioennusteissa. 

Talouspolitiikka syytä säilyttää elvyttävänä

Suomen hallituksen elvytystoimet ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä, jotta taantuman muuttuminen lamaksi on kyetty estämään. Toisaalta huoli valtiontalouden nopeasta heikkenemisestä on perusteltu, ja tasapainottaviin toimenpiteisiin on alettava varautua.

”Tulevan talouskehityksen kannalta yksi suurimmista riskeistä kuitenkin on, että yleisö ja päätöksentekijät alkavat uskoa talouden nopeaan elpymiseen, ja talouspolitiikkaa kiristetään liian aikaisin. Elvyttävää talouspolitiikkaa ei pitäisi lopettaa, ennen kuin on riittävästi näyttöä yksityisen kysynnän ja työllisyyskehityksen vakautumisesta. Tällainen tilanne ei ole vielä näköpiirissä ja kaavaillut veronkorotukset jo kesällä 2010 kuulostavat liian aikaisilta”, Jari Järvinen painottaa.

 ---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi