Asuntokaupan virkistyminen vuoden toisella neljänneksellä on näkynyt myös hintakehityksessä.
16.9.2009
Suurimmissa kaupungeissa asuntojen hinnat kääntyivät nousuun, vaikka vuodentakaiseen verrattuna ollaankin vielä selvästi alhaisemmalla tasolla. Muualla Suomessa uusien asuntojen hinnat edelleen laskivat.
Vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden toisella neljänneksellä 3,9 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen asuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 5,8 prosenttia. Helsingissä nousua oli 5,4 prosenttia, Espoossa ja Kauniaisissa 7,6 prosenttia. Vantaalla asunnot kallistuivat 4,0 prosenttia.
Piristynyt asuntokauppa pysäytti hintojen laskun
Vesa Immonen
Jos hintoja verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, ovat hinnat koko maassa laskeneet 2,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla laskua on ollut 3,7 prosenttia. Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa hinnat ovat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden alempana.
Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa huhti-kesäkuussa prosentin edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,6 prosenttia, kun taas muualla Suomessa asunnot halpenivat 2,4 prosenttia. Uusien asuntojen keskineliöhinta oli 3 525 euroa pääkaupunkiseudulla ja 2 738 euroa koko maassa.
“Asuntojen hintakehityksessä on palattu vuodenvaihteen korjausliikkeen jälkeen ansiotasokehitystä noudattavalle uralle. Rahoitusmarkkinakriisistä johtunut notkahdus näkyi kauppavolyymin reippaana pudotuksena ja siitä johtuneena hintojen laskuna. Suomessa hintakehitys on pitkällä aikavälillä noudatellut ansiotasokehitystä, ja on todennäköistä että lähitulevaisuudessakin näin jatkuu. Rahoitusmarkkinan
elpymisestä huolimatta kaikkia talouden taantuman vaikutuksia ei ole asuntomarkkinoillamme vielä nähty“, arvioi Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen.
> Suomalaisten usko omaan talouteen. Katso video tästä.
Alhainen korkotaso ja normalisoituva asuntolainamarkkina aktivoivat kauppaa
Vesa Immosen mukaan merkittävin syy kaupankäynnin virkistymiseen on todennäköisesti rahoituskriisin jälkeen normalisoituva asuntolainamarkkina. “Historiallisesti alhainen asuntolainojen korkotaso ja alentuneet lainamarginaalit ovat perinteisesti näkyneet asuntokauppojen määrissä. Talouden taantumasta huolimatta tarve asunnon vaihtoon ei ole kadonnut elämäntilanteiden muuttuessa. Sijoitusasuntojen kysynnän lisäksi
kaupankäynnin virkistyminen näkyy nyt myös keskihintaisissa perheasunnoissa“, Immonen sanoo.
Asuntosijoittamisen suosio kasvaa. Sitä tukevat muihin sijoitusmuotoihin yhä liittyvä epävarmuus ja alhainen korkotaso. Myös suuret instituutiosijoittajat ovat palanneet asuntomarkkinoille. Muihin kiinteistötyyppeihin verrattuna asunnot houkuttelevat nyt lähinnä varman kassavirtansa ja positiivisen vuokrakehityksensä ansiosta. Lisäksi muihin kiinteistötyyppeihin verrattuna asuntosijoitusten pääoma-arvoihin ei kohdistu
enää yhtä merkittäviä laskupaineita.
Vuokra-asuntokysyntä kasvaa, vuokrat nousussa
Vuokrat nousivat vuoden toisella neljänneksellä keskimäärin 4,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 6 prosenttia ja muualla maassa 3,8 prosenttia. Nousupaineita on edelleen kasvaneiden hoitokustannusten takia. Vaikka matala inflaatio tai deflaatio hillitsee voimassa olevien vuokrasopimusten vuokriennousua, edelliseen neljännekseen verrattuna vuokrat ovat nousseet koko maassa
1,3 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 0,7 prosenttia.
Suurin kysyntä vuokramarkkinoilla kohdistuu hyvillä paikoilla sijaitseviin pieniin asuntoihin. Kiinteistötalouden instituutin (KTI) mukaan Helsingin ydinkeskustan yksiöiden keskimääräinen neliövuokra on noin 23 euroa ja kaksioiden noin 18,5 euroa. Pienten ja suurten asuntojen yksikkövuokraa säätelee voimakkaasti vuokralaisten kokonaisvuokranmaksukyky.
Pienten asuntojen vuokrien odotetaan nousevan jatkossakin. Suuremmista asunnoista on taas jopa ylitarjontaa, mikä voi aiheuttaa vuokrien laskupaineita. Jos taloudellinen epävarmuus ja työttömyyden kasvu jatkuvat, kasvaa myös perheasuntojen vuokrakysyntä.
Valtion elvytystoimet, joista osa on kohdistettu vuokra-asuntorakentamiseen, ovat parantaneet vuokra-asuntojen sijoituksellista houkuttelevuutta. Tämä on saanut vuokra-asuntorakentamisen jälleen käyntiin. Vuokra-asuntotarjonta tulee jo ensi vuoden puolella kasvamaan, vaikkei tarjonta silloinkaan kata kuntien arvioimaa vuokra-asuntotarvetta. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry:n kyselyn mukaan suurimpina pullonkauloina vuokra-asuntojen rakentamisessa
nähdään vaikea rahoituksen saatavuus ja toteutuskelpoisten tonttien puute.
Lähteet: Kiinteistö-Tapiola Oy, Kiinteistötalouden instituutti (KTI), Asunto-, toimitila-, ja rakennuttajaliitto Rakli ry, Tilastokeskus
