19.3.2009

Jari Järvinen

Kuluvan vuoden lähtökohdat Suomen bruttokansantuotteen kehitykselle ovat heikoimmat sitten 1990-luvun alun laman. Luottokriisin suistettua kansainvälisen kaupan jyrkkään laskuun, myös Suomen kaltaiset vientivetoiset taloudet ovat ajautuneet syvään taantumaan. Tapiola ennustaa, että Suomen talouskasvu supistuu 4 prosenttia vuonna 2009. Työttömyyden ennustetaan nousevan tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja vuonna 2010 peräti 9,2 prosenttiin. Inflaatio laskee tänä vuonna keskimäärin -0,9 prosenttiin. Korot laskevat edelleen, mutta pitkällä tähtäimellä nousu on odotettavissa. Osakkeet ovat yhä kalliita suhteessa reaalitalouden näkymiin ja riskeihin.

Luoton tarjonnan voimakkaasta supistumisesta käynnistynyt talouskriisi on muuttunut maailmanlaajuiseksi kysyntälamaksi. Taloudenpitäjät lisäävät säästämistä tasapainottaakseen velkaisia taseitaan, ja vastaavasti kulutus- ja investointipäätöksiä lykätään. Käytännössä kaikissa teollisuusmaissa bruttokansantuote supistuu tällä hetkellä yli viiden prosentin vuosivauhtia.

Samanaikaisesti talouden ennakoivien indikaattorien heikkeneminen jatkuu, eikä käännettä parempaan ole odotettavissa ennen ensi vuotta. Kaikkiaan velkakuplan purkaminen vie vuosia ja paluu talouden potentiaaliselle kasvu-uralle tapahtuu hitaasti, arvioi Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen. 

Finanssikriisistä ovat ensisijaisesti kärsineet alijäämäiset taloudet, kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia ja useat Itä-Euroopan maat, joissa kulutusta ja investointeja on merkittävästi rahoitettu velkarahalla. Luottokriisin suistettua kansainvälisen kaupan jyrkkään laskuun myös Japanin, Saksan ja Suomen kaltaiset vientivetoiset taloudet ovat ajautuneet syvään taantumaan.

Kriisi kuritti Suomen talouskasvua alkuvuodesta 2008 lähtien

Maailmantalouden heikkous alkoi vaikuttaa Suomen talouskasvuun aiempia arvioita voimakkaammin jo tammi-syyskuussa 2008. Tämä ilmenee Tilastokeskuksen uusimmista tilastoista. Kausitasoitettujen BKT-lukujen mukaan talouskasvu oli miinusmerkkistä edelliseen vuosineljännekseen nähden jo vuoden ensimmäisellä ja kolmannella neljänneksellä. Viimeisellä neljänneksellä kokonaistuotanto supistui jo 1,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja peräti 2,4 prosenttia verrattuna vuoden 2007 loka-joulukuun kokonaistuotantoon. Vuoden 2008 koko talouskasvu jäi 0,9 prosenttiin.

Maailmantalouden laskusuhdanne näkyi ensimmäisenä investoinneissa ja viennissä, jotka ovat kokonaiskysynnän suhdanneherkimmät osat. Koska kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kriisi on vaikuttanut eniten pääomahyödykkeiden kysyntään, Suomen koneita ja laitteita valmistava vientiteollisuus on joutunut erityisen suuriin vaikeuksiin. Loppuvuonna 2008 Suomen teollisuustuotanto supistui jopa voimakkaammin kuin pahimmillaan lamavuonna 1991, mikä kuvaa tilanteen vakavuutta.

Finanssikriisin kärjistyminen alkoi heijastua nopeasti myös kuluttajien luottamukseen. Tavallisesti melko vakaana pysyvät yksityinen kulutus supistui sekin loka-joulukuussa 2008 varsin selvästi eli 1,2 prosenttia vuoden takaisesta.

Tapiola laskee vuoden 2009 bkt-ennusteen -4 prosenttiin

 Niinpä lähtökohdat bruttokansantuotteen kehitykselle vuonna 2009 ovat heikoimmat sitten 1990-luvun alun laman. Vaikka vertailuvuoden 2008 alkupuoliskon kokonaistuotannon volyymia on tarkistettu alaspäin, BKT:n voimakas supistumisvauhti vuoden viimeisellä neljänneksellä painoi talouden ”lähtötason” tämän vuoden alussa selvästi vuoden 2008 lähtötasoa alemmaksi. Samanaikaisesti talouden indikaattorit osoittavat suhdannenäkymän edelleen heikentyneen.

Tapiola laskee Suomen BKT-kehityksen ennusteen -4,0 (-0,5) prosenttiin vuonna 2009 ja -1,1 (0,3) prosenttiin vuonna 2010.

”Ennakoimme negatiivisen kasvun jatkuvan vuonna 2009 kaikissa yksityisissä kysyntäerissä. Erityisen voimakkaasti supistuvat investoinnit, joiden odotamme kääntyvän kasvuun vasta vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Maailmankaupan hidastuminen heikentää edelleen Suomen viennin näkymiä, ja viennin volyymi uhkaa merkittävästi supistua kuluvana vuonna. Toisaalta tuonnin väheneminen tukee kotimaista tuotantoa. Ennakoimme kuitenkin, että viennin supistuminen on selvästi tuonnin laskua voimakkaampaa ja nettoviennin tuoma kasvukontribuutio kansantalouteen on koko ennustejaksolla negatiivinen”, Jari Järvinen arvioi.

Epävarmuus omasta taloudesta ja huoli työttömyydestä lisäävät edelleen kuluttajien varovaisuutta ja nostavat säästämishaluja. Yksityinen kulutus alenee melko voimakkaasti vuonna 2009 ja jatkaa supistumistaan nousevan työttömyyden vuoksi vielä vuonna 2010.

Työttömyys yli 9 prosentin vuonna 2010, inflaatio laskee miinukselle

Yli vuosikymmenen jatkunut hyvä työllisyyskehitys on päättymässä, ja työttömyys kääntyy jo tänä vuonna selvään nousuun. Työttömyysaste nousee vuonna 2009 keskimäärin 8,5 (8,0) prosenttiin. Talouden hitaan elpymisen vuoksi työttömyys nousee vielä vuonna 2010 ja on keskimäärin 9,2 (8,4) prosenttia. Taloudesta häviää nettomääräisesti jopa yli 100 000 työpaikkaa tänä ja ensi vuonna, ja työpaikkoja menetetään erityisesti vientiteollisuudesta sekä rakennusalalta.

Tuotannon ylikapasiteetti ja kysynnän supistuminen ovat hävittäneet inflaatiopaineet taloudesta. Samanaikaisesti energian ja raaka-aineiden hintojen voimakas lasku viime kesän huipputasoilta alentaa kuluttajahintojen vuosimuutoslukuja - erityisesti kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. Näiden tekijöiden summana Tapiola ennustaa kuluttajahintaindeksin laskevan vuonna 2009 keskimäärin -0,9 (1,2) prosenttiin. Työttömyyden nousu pitää hintojen nousupaineet vaimeina vielä vuonna 2010, jolloin inflaatio on keskimäärin 0,7 (1,5) prosenttia.

Korot laskevat edelleen, osakemarkkinoiden tilanne edelleen haastava

Euroopan keskuspankki EKP laski ohjauskorkonsa historiallisen alas 1,5 prosenttiin maaliskuun alussa. Jari Järvinen odottaa EKP:n laskevan korkoa vielä kahdesti, jolloin myös lyhyet euribor-korot painuvat ennätyksellisen alas - prosentin tuntumaan.

Suhdanteisiin liittyvät syyt puoltavat sitä, että tänä ja ensi vuonna korot pysyvät alhaalla, mutta pitkällä aikavälillä koroissa on nousupaineita. Tämä edellyttää talousnäkymien selvää paranemista. Pidemmällä aikavälillä korot pysynevät edelleen alhaisina, mutta eivät ennätysalhaisina kuten tällä hetkellä.

”Lyhyellä aikavälillä korkokehitys on ennakoitavaa, mutta keskipitkällä aikavälillä hintavakauteen saattaa liittyä riskejä, mikäli keskuspankit eivät onnistu poistamaan ylimääräistä likviditeettiä markkinoilta tilanteessa, jossa kasvu on uudelleen käynnistymässä. Näkemyksemme mukaan lyhyet ja pitkät korot laskevat edelleen, mutta pidemmällä aikavälillä nykyinen ennätysalhainen korkotaso normalisoituu. Mitään korkojen räjähdysmäistä nousua ei ole odotettavissa”, Järvinen sanoo.

Osakemarkkinoiden osalta tilanne on haastava. Kuukausisäästäminen eli ajallinen hajautus on suositeltavaa. Osakkeiden nykyhinnat vaikuttavat edullisilta, kun niitä vertaa tulosodotuksiin, osinkoihin tai kirjanpitoarvoihin, mutta hinnat ovat korkealla kun ne suhteutetaan reaalitalouden näkymiin ja riskeihin. Tästä syystä sijoittajalla on edelleen syytä varovaisuuteen. Näkymien paraneminen edellyttää pankkijärjestelmän tervehtymistä - tai siihen tähtäävää uskottavaa ohjelmaa - ja reaalitalouden näkymien paranemista. Kumpaakaan ei ole vielä näkyvissä, Järvinen kiteyttää.

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi