10.12.2008
Tapiola-ryhmän pääekonomistin Jari Järvisen mukaan Yhdysvaltain talouteen liittyy riski, että luottokriisi yhdessä asuntojen hintojen ja rahoitusvarallisuuden laskun kanssa voi ajaa talouden syvään ja pitkäkestoiseen taantumaan, jonka vaikutukset heijastuvat ympäri maailmaa hyödyke- ja rahoitusmarkkinoiden, ulkomaankaupan sekä erilaisten luottamusindikaattoreiden heikkenemisen kautta.
”Tässä tilanteessa kehittyvien talouksien tehtävä on toimia vastavoimana maailmantalouden kasvun hidastumista vastaan. Valitettavasti myös kehittyvien talouksien kasvunäkymät ovat heikentyneet syksyllä nopeasti ja kasvun eriytyminen on osoittautumassa toiveajatteluksi”, Järvinen sanoo.
Luottolama ja deflaatiokierre merkittäviä uhkia
Toinen riski liittyy kansainväliseen luottokriisiin. Pankit ovat kärsineet huomattavia tappiota ja ovat joutuneet rajoittamaan luotonantoaan yrityksille ja kotitalouksille. Rahoituskustannusten nousu ja rahoituksen saatavuuden heikkeneminen puolestaan leikkaavat kulutus- ja investointikysyntää maailmanlaajuisesti. Haluttomuus luotonantoon pitää riskilisät poikkeuksellisen korkealla eivätkä koronlaskut välity eteenpäin
talousyksiköille.
”Riskinä on luottolama, josta seuraa pahimmillaan myös kannattavien yritysten konkurssiaalto, työttömyyttä, poliittisia jännitteitä ja jopa sotilaallisia konflikteja maiden välille.”
Deflaation riski on merkittävä erityisesti Yhdysvalloissa ja Britanniassa, mutta mahdollinen myös muualla. Raaka-aineiden sekä asunto- ja rahoitusvarallisuuden hintojen lasku, luottolama, talouden taantuma ja työttömyyden kasvu ovat kaikki deflatorisia tekijöitä, jotka muodostavat yhdessä merkittävän deflaatioriskin. Japanin esimerkki osoittaa, että kun hintojen ja kulutuksen laskukierre käynnistyy, siitä on vaikea
päästä eroon. Viimeaikaiset keskuspankkien koronlaskut ja poliittisten päättäjien elvytyspaketit auttavat osaltaan deflaatioriskin torjunnassa.
Pelkoina myös protektionismi ja liiallinen sääntely
Protektionismi nostaa päätään Yhdysvaltain ja Euroopan kauppapolitiikassa. Kiinan ylivertainen kilpailukyky saattaa houkutella poliitikkoja turvautumaan erilaisiin kaupan esteisiin, joilla pyritään turvaamaan työpaikkoja. Yhdysvalloissa poliittinen valta vaihtuu keväällä 2009, ja Jari Järvisen mukaan demokraatit saattavat helpommin turvautua kansantalouden suojatoimiin, mikäli talouden taantuma syvenee ja pitkittyy. Pahimmassa
tapauksessa protektionismi johtaa kauppasotaan, jossa kaikki osapuolet lopulta häviävät.
Nykytilanne osoittaa, miten kansallisen valvonnan riittämättömyys voi johtaa globaaliin kriisiin. Ylikansallista sääntelyä ja valvontaa on lisättävä, jotta vastaavat kriisit voidaan välttää tulevaisuudessa. Pelkona kuitenkin on, että sääntelyssä mennään liian pitkälle ja valtiot puuttuvat liikaa yritystoimintaan.
”Riskinotto kuuluu kapitalismiin eikä ilman sitä synny myöskään kannattavaa yritystoimintaa eikä uusia työpaikkoja”, Järvinen sanoo. Hänen mukaansa jälleen on syytä erottaa talletuspankit ja muut rahoituspalveluyritykset toisistaan. Talletuspankit toteuttaisivat perustehtäväänsä eli lyhytaikaisten talletusten muuntamista pitkäaikaisiksi luotoiksi, ja vain muille toimijoille sallittaisiin
osakesijoitukset, johdannaispositiot ja strukturoidut tuotteet.
---
Anna palautetta jutusta:
Sijoitustalous@tapiola.fi
