Rahoitusmarkkinoiden muuttujat ennustavat laskua – öljyn hintakuplan puhkeamisella myönteisiä vaikutuksia
Erilaiset rahoitusmarkkinamuuttujat, kuten pörssikurssit, korot ja niiden yhdistelmät, ovat historiallisesti olleet hyviä reaalitalouden ennustajia, sillä kurssit ennakoivat reaalitalouden käänteitä kuluttajien luottamusmittareita aikaisemmin.
Muita reaalitalouden ennustajia ovat korkojen tuottokäyrä, keskuspankkien ohjauskorot sekä öljyn hinta. Tapiola Pankin kesäkuinen arvio öljyn hintakuplan puhkeamisesta on toteutunut.
Osakemarkkinoiden vuosimuutoksia tarkastellaan usein yhdessä teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n ennakoivan indikaattorin kanssa, sillä molemmat mittaavat talouden kasvuodotuksia. Molemmat sarjat ovat liikkuneet hyvin samansuuntaisesti ja ennakoivat teollisuusmaiden kasvun hidastuvan edelleen alkuvuonna 2009. Teollisuusmaiden osoitin oli edellisen kerran yhtä voimakkaassa laskussa 1990-luvun alussa.
”Marraskuun alussa julkaistu OECD:n lukema oli jo kuudestoista laskeva kuukausi, joten talous on selvästi heikkenevällä uralla. Viimeisimmät muutokset ovat olleet voimakkuudeltaan suuria, mikä viittaa siihen, että kyseessä on vahva signaali”, Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen kertoo.
Myös osakkeiden ja joukkolainojen välinen tuottoero kertoo heikoista kasvuodotuksista.
Tuottokäyrä ennakoi hidastuvaa kasvua euroalueella, mutta kiihtyvää kasvua Yhdysvalloissa
Korkojen tuottokäyrä on historiallisesti ollut yksi parhaita taloutta ennakoivia indikaattoreita. Tuottokäyrä tarkoittaa korkojen aikarakennetta eli sitä, ovatko lyhyet vai pitkät korot korkeammalla. Nykyisellään lyhyet korot ovat pitkiä korkeammalla, mikä ennakoi kasvun hidastumista euroalueella. Yhdysvalloissa tuottokäyrä on sen sijaan jyrkentynyt voimakkaasti rahapolitiikan kevennysten myötä, minkä
perusteella Yhdysvaltain taantuman odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi.
Keskuspankit joutuvat painamaan ohjauskorot alas
Yhdysvaltain keskuspankki FED on laskenut ohjauskorkoa syyskuusta 2007 asti ja joulukuussa 2008 ohjauskorko on 1,0 prosenttia. Viimeaikaisen talouskehityksen perusteella FED joutuu edelleen laskemaan korkoa.
”Nimelliskoron lähestyessä nollaa heräävät myös pelot deflaatiosta eli yleisestä hintojen laskusta. FED joutuu punnitsemaan päätöksenteossaan lyhyen aikavälin deflaatioriskin ja pitkän aikavälin inflaatioriskin välillä”, Järvinen sanoo.
Euroopan keskuspankki EKP laski ohjauskorkoa 4.12.2008 jopa odotettua enemmän eli 0,75 prosenttiyksiköllä 2,50 prosenttiin, mutta myös EKP joutuu jatkamaan koronlaskuja alle edellisen koronlaskusyklin pohjan. ”Kun otetaan huomioon talouden perustekijät ja niihin liittyvät riskit, ohjauskoron pitäisi olla ensi kesänä 1–1,5 prosenttia”, Järvinen sanoo.
Pitkällä tähtäimellä FED:in ja EKP:n ohjauskorkojen suunta ei voi poiketa toisistaan, koska muuten euro vahvistuisi edelleen ja söisi vientiteollisuuden hintakilpailukykyä. Järvisen mukaan euroalueen rahataloudelliset olosuhteet ovat edelleen liian kireät suhteessa reaalitalouden näkymiin eikä rahatalous tue kasvua.
Arvio öljyn hintakuplan puhkeamisesta toteutui
Tapiola Pankin kesäkuisessa suhdannekatsauksessa arvioitiin, että öljyn hintakupla puhkeaa. Näin kävikin: öljyn tynnyrihinta on loppuvuoteen tultaessa laskenut huipputasoiltaan yli 60 prosenttia. ”Uskomme, että öljyn hinta pysyttelee tarkastelujaksolla nykyisellään eli keskimäärin 50 dollarin tynnyrihinnassa”, Järvinen sanoo.
Öljyn hintakehitys
Öljyn ja raaka-aineiden hintojen laskulla on monia myönteisiä vaikutuksia kansainväliseen talouteen: se poistaa inflaatiopaineita, mahdollistaa rahapolitiikan kevennykset, kasvattaa kotitalouksien ostovoimaa ja parantaa yritysten kannattavuutta. Jos öljyn hinta pysyy nykytasoillaan, ensi vuoden kasvuennusteita ei tarvitse laskea niin paljon kuin korkeamman hinnan tilanteessa, Jari Järvinen sanoo.
