Suomen talouskasvu jatkoi hidastumistaan loppuvuonna, ja maailmanlaajuinen finanssikriisi on alkanut nopeasti näkyä Suomen reaalitaloudessa. Vuonna 2009 Suomen talous ajautuu taantumaan ja talouskasvu miinukselle.
Tapiola Pankin ennuste Suomen ensi vuoden talouskasvusta on -0,5 prosenttia. Elvyttävälle finanssipolitiikalle on kova tarve.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvoi heinä-syyskuussa 2008 vain 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Vuodentakaiseen verrattuna kasvua oli 1,3 prosenttia. Myös toisen vuosineljänneksen kasvulukua tarkistettiin alaspäin 2,5 (2,8) prosenttiin. Yksityinen kulutus kasvoi vuodentakaisesta 1,8 prosenttia ja investoinnit 4,2 prosenttia, kun taas viennin volyymi supistui 2,7 prosenttia.
Talouskasvu painuu vuonna 2009 negatiiviseksi, työttömyys nousee
Kansainvälisen rahoituskriisin kärjistyminen on syksyn aikana alkanut nopeasti välittyä Suomen reaalitalouteen. Rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen ja yritysluottojen kohonneet riskilisät ovat pakottaneet yrityksiä lykkäämään tai perumaan jo tehtyjä investointipäätöksiä. Suomen vientiteollisuuden tilauskanta on heikentynyt, koska pääomahyödykkeiden kysyntä hidastuu globaalisti.
Suomen talous on ajautumassa muiden teollisuusmaiden vanavedessä taantumaan. ”Kotimaisen kulutuksen ja julkisen kysynnän kasvu eivät riitä kompensoimaan investointien ja viennin supistumista. Talouskasvu painuu ensi vuonna negatiiviseksi ja alkaa vähitellen elpyä vasta vuonna 2010. Arvioimme Suomen reaalisen kokonaistuotannon supistuvan ennustejaksolla lievästi. Vuonna 2009 bruttokansantuotteen kasvuvauhti on -0,5 (1,7) prosenttia ja vuonna 2010 0,3
prosenttia”, Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen ennustaa.
Kuluttajien luottamus 90-luvun laman tasolla
Finanssimarkkinoiden turbulenssi ja asuntomarkkinoiden kääntyminen laskuun ovat vaikuttaneet voimakkaasti kuluttajien luottamukseen. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien odotukset Suomen talouskehityksestä ovat nyt pessimistisempiä kuin kertaakaan 1990-luvun laman jälkeen. Toisaalta, kotitalouksien luottamus omaan talouteen on säilynyt vielä kohtalaisena. Inflaation hidastuminen, korkotason lasku sekä veronkevennykset tukevatkin merkittävästi
kotitalouksien ostovoimaa.
Kuluttajien luottamus
Kulutuskysynnän kannalta suurin riski liittyy työmarkkinoiden heikentyneisiin näkymiin. Taantuman vuoksi yli 10 vuotta jatkunut hyvä työllisyyskehitys pysähtyy, ja työttömyys kääntyy ensi vuonna nousuun. Toisaalta monilla aloilla on ollut työvoimapulaa ja työvoiman ikääntyminen pehmentää irtisanomispaineita. Taloudesta, erityisesti vientiteollisuudesta ja rakennusalalta, häviää kuitenkin jopa 60
000-80 000 työpaikkaa vuosina 2009-2010. Työttömyysaste nousee ensi vuonna keskimäärin 8,0 (6,5) prosenttiin, ja talouden hitaan elpymisen vuoksi työttömyys nousee vielä vuonna 2010:kin keskimäärin 8,4 prosenttiin.
Inflaatio hidastuu selvästi - riski deflaatiosta pieni
Kansallisella kuluttajahintaindeksillä Suomen inflaatiovauhti on vuonna 2008 ollut keskimäärin yli neljä prosenttia. Inflaatiovauhdin piikinomainen tasohyppäys vuoden alkupuolella johtui energian, raaka-aineiden ja ruuan hintojen erittäin korkeista nousuista. Öljyn ja raaka-aineiden hintojen voimakas lasku ja talouskasvun hidastuminen alentavat nyt kotikutoista inflaatiota. Tapiola Pankin ennusteen mukaan Suomen kuluttajahintainflaatio jää vuonna
2009 keskimäärin 1,2 (2,3) prosenttiin.
Yleisen hintojen laskun eli deflaatiokierteen riski on Suomen taloudessa selvästi pienempi kuin velkakuplan puhkeamisesta pahiten kärsivissä maissa. ”Suomessakin kulutuskysynnän kasvu toki hidastuu ja säästämisaste nousee, mutta tämä tapahtuu hallitusti eikä johda yksityisen kysynnän voimakkaaseen supistumiseen.”, Järvinen sanoo.
Elvyttävää finanssipolitiikka tarvitaan
Rahoituskriisi ja maailmantalouden taantuma luovat vakavan uhan yksityisen sektorin kysyntätekijöille. Huomattavalle finanssipoliittiselle elvytykselle on nyt vahvat perusteet ja julkista velanottoa tarvitaan korvaamaan yksityisen velanoton voimakasta supistumista.
Suomen bkt:n kasvu
”Veronkevennykset tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja ovat myös pitkällä aikavälillä rakenteellisesti perusteltuja. Valtion tulisi myös pitää huolta, ettei kunnissa verotus samanaikaisesti kiristy. Investointikysyntää on syytä elvyttää julkisilla rakennushankkeilla ja yritysten rahoituksen saanti on kyettävä turvaamaan.”
