Maailmantalous ajautuu taantumaan teollisuusmaiden johdolla
Maailmantalouden kasvun hidastuminen on jatkunut syksyllä. Kesäkuun suhdannekatsaukseen verrattuna kasvu hidastui tuntuvasti sekä Yhdysvalloissa, euroalueella että Japanissa.
Euroalueen, Yhdysvaltojen ja Japanin samanaikainen taantuma tarkoittaa sitä, että kehittyvien talouksien vetoapua tarvitaan entistä enemmän. Kasvun eriytyminen on kuitenkin osoittautumassa toiveajatteluksi ja maailmantalous ajautunee taantumaan vuonna 2009.
OECD:n ennakoivien indikaattoreiden mukaan teollisuusmaiden suhdanneodotukset ovat jatkaneet heikkenemistään. Näkymiä heikentävät Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden heikkous ja kansainvälinen luottokriisi. Edelliseen katsaukseen verrattuna kasvu hidastui Yhdysvalloissa 0,7 (2,5) ja euroalueella 0,7 (2,2) prosenttia vuodentakaisesta. Japanissa talous supistui -0,1 (1,0) prosenttia vuodentakaisesta. Myös Kiinassa kasvu hidastui 9,0 (10,5) prosenttiin
vuodentakaisesta.
Suhdanneosoittimet ennakoivat suhdanteiden merkittävää heikkenemistä suurissa teollisuusmaissa vuoden 2009 alkupuoliskolla. Myös keskeisten kehittyvien talouksien, Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan, näkymät ovat kääntyneet syksyllä jyrkkään laskuun. Teollisuusmaiden ongelmat välittyvät kehittyviin talouksiin ulkomaankaupan, rahoitus- ja hyödykemarkkinoiden sekä erilaisten luottamusindikaattoreiden
heikkenemisen kautta.
Yhdysvaltain velkaantuminen on riski maailmantalouden kasvunäkymille
Yhdysvallat on ajautunut kuluttajavetoiseen taantumaan, jonka negatiiviset vaikutukset säteilevät ympäri maailmaa. Velkavetoisen kasvun aiheuttaman kriisin korjausliike on käynnissä rahoitusmarkkinoilla, jonka jälkeen vaikutukset näkyvät reaalitalouksissa.
Rakenteellisten ongelmien korjaantuminen edellyttäisi heikompaa dollaria, korkeampia reaalikorkoja ja kireämpää talouspolitiikkaa. Korkeammat reaalikorot ovat välttämätön edellytys, jotta säästäminen alkaisi jälleen kiinnostaa kotitalouksia. Yhdysvaltain keskuspankin FEDin pitäisi siis nostaa korkoja, mutta käytännössä asunto- ja työmarkkinoiden heikkous sekä luottokriisi pakottavat
pitämään nimellisen ohjauskoron lähellä nollaa.
Euroalueen taantumasta tulossa odotettua syvempi
Euroalueen talous on taantumassa ja pysyy tarkastelujaksolla alle potentiaalisen kasvu-uransa. EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan euroalue kasvoi kolmannella neljänneksellä 0,7 prosenttia vuodentakaisesta. Euroalueen näkökulmasta Saksan kasvunäkyminen voimakas heikkeneminen on huono uutinen. Luottokriisi on syksyn aikana rantautunut Eurooppaan ja synkentänyt osaltaan näkymiä entisestään. Hyvä uutinen on se, että sekä
raha- että finanssipolitiikalla on reagoitu tilanteeseen nopeasti.
Yhdysvaltain, euroalueen ja Japanin talouskasvu
”Euroalueen näkökulmasta maailmantalouden kasvun hidastuminen leikkaa vientiä ja samaan aikaan luottokriisin syveneminen leikkaa investointeja ja kulutusta, joten taantumasta on tulossa syvempi ja pitkäkestoisempi kuin vielä kesällä ajateltiin. Tästä syystä olemme laskeneet ensi ja sitä seuraavan vuoden kasvuarvioita. Talouden odotetaan supistuvan ensi vuonna ja jäävän nollan tuntumaan myös vuonna 2010”,
Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen arvioi.
Heikompi euro parantaa euroalueen kilpailukykyä tilanteessa, jossa maailmantalouden kasvun hidastuminen uhkaa viennin kasvunäkymiä. Valmius joustaa euroalueen kasvu- ja vakaussopimuksesta lisää suurten maiden finanssipoliittista pelivaraa. ”Euroalueen todellinen ongelma on edelleen heikko kotimainen kysyntä, jota tulisi tukea elvyttävän talouspolitiikan keinoin”, Järvinen sanoo.
Japanin talous on taantumassa, mutta elpyy ensimmäisten joukossa
Japanin talouden näkymät ovat jatkaneet heikkenemistään. Talouden vuosikasvu alittaa edelleen potentiaalisen kasvu-uran, joka muutenkin on vain 1-1,5 prosenttia. Japanin talouden kesto-ongelma on ollut deflaatio eli yleisen hintatason lasku. Deflaatio on ongelmallinen taloudelle, koska se antaa kannustimen siirtää kulutusta tulevaisuuteen. Tästä huolimatta OECD:n ennakoiva suhdanneosoitin viittaa siihen, että Japanin talouden alamäki ei ole
yhtä paha kuin Yhdysvaltain ja Euroopan. Riskinä on kuitenkin maailmantalouden hidastunut kasvu, joka leikkaa Japanin vientiä.
”Japanin talous on edelleen maailmantalouden peili, joka heijastelee enemmän sitä, mitä muualla tapahtuu kuin sitä, mitä kotimaan taloudessa tapahtuu.”
Finanssikriisi rajoittaa myös kehittyvien talouksien kasvua
Finanssikriisi ja teollisuusmaiden taantuma on viime kuukausina alkanut merkittävästi heijastua myös kehittyvien markkinoiden talousnäkymiin. Länsimarkkinoiden laskusuhdanne vaikuttaa sekä viennin että ulkomaisten pääomien vähenemisen kautta.
Kehittyvän Aasian talouksissa vientisektorin merkitys on viime vuosina ollut erityisen suuri, ja siksi Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan suuntautuvan viennin jäähtyminen hidastaa väistämättä alueen talouskasvua. Kiinan etuna on viime vuosina pikku hiljaa kasvanut kotimainen kulutuskysyntä. Intian teollisuuden investointeja heikentää erityisesti kansainvälisten pääomavirtojen tyrehtyminen.
Finanssikriisi iskee kehittyvistä markkinoista pahiten Itä-Euroopan talouksiin, joissa vaihtotaseen alijäämät ovat säännönmukaisesti vakava ongelma. Erityisessä riskiryhmässä ovat esimerkiksi Baltian maat, Bulgaria ja Unkari, jotka ovat sitoutuneet ylläpitämään valuuttansa kiinteää vaihtokurssia suhteessa euroon. Venäjän talous on edelleen ylijäämäinen, mutta finanssikriisi haittaa
ulkomaisista pääomista riippuvaista tuotantorakenteen modernisointiin tähtäävää investointiohjelmaa.
Latinalaisen Amerikan näkymiä varjostavat suuri riippuvuus Yhdysvaltain markkinoista ja raaka-aineiden hintakehityksestä. Finanssikriisi ja rahoituksen saatavuuden tiukentuminen heijastuvat Brasilian kaltaisiin talouksiin, joissa investointikysynnän kasvu on viime vuosina ollut voimakasta.
