Laskusuhdanne koettelee Suomen taloutta ensi vuonna
Suomen talouskasvu on pysynyt euroalueen mittakaavassa varsin hyvänä, ja Tapiola Pankki arvioi Arjen katsauksessa 2/2008, että kasvu hidastuu tänä vuonna vain hivenen eli noin 2,3 prosenttiin. Teollisuusmaiden yleinen laskusuhdanne syö Suomen talouden kasvua voimakkaammin vasta ensi vuonna. Tapiola alentaa vuoden 2009 kasvuennusteen 1,1 prosenttiin.
Suomen talous näyttäisi reagoivan maailmantalouden suhdanteiden jäähtymiseen paljon Manner-Eurooppaa hitaammin. Suomen talouskasvu ja työllisyyskehitys ovat toistaiseksi pysyneet varsin hyvin yllä.
Kansainvälinen luottokriisi on toistaiseksi heijastunut lähinnä investointeihin, joiden määrä laski vuoden 2008 toisella neljänneksellä ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuoteen. Muista euroalueen maista poiketen yksityinen kulutus on jatkanut kasvuaan, ja vienti kasvaa voimakkaasti.
Suomen talouskasvu hidastuu merkittävästi vuonna 2009
Todennäköisesti rahoituskriisin ja maailmantalouden laskusuhdanteen vaikutukset leviävät laajemmin myös Suomeen lähitulevaisuudessa, kertoo Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen. Asuntomarkkinoiden selvä jäähtyminen sekä kuluttajien heikko talousluottamus hidastavat jatkossa kotitalouksien kulutusta ja investointeja. Maailmantalouden synkät näkymät varjostavat Suomen
vientisektoria.
Tapiola Pankki arvioi Suomen talouskasvun hidastuvan tänä vuonna vain hivenen, eli noin 2,3 prosenttiin, mutta laskusuhdanne vaikuttaa Suomeen voimakkaammin ensi vuonna. Samalla rakenteelliset ongelmat - väestön ikääntyminen, työvoimapula ja julkisen sektorin tehokkuusongelmat – alkavat heikentää kasvupotentiaalia. Tapiola laskee ensi vuoden kasvuennusteen 1,1 prosenttiin.
Pelko hintojen ja palkkojen nousukierteestä tulevaisuuden riskitekijänä
Suhdanteiden jäähtyminen ja öljyn sekä muiden raaka-aineiden hintojennousun pysähtyminen alentavat inflaatiota ennustejakson loppua kohden. Tapiola arvioi, että vuonna 2009 inflaatio hidastuu keskimäärin 2,7 prosenttiin.
Tästä huolimatta Suomen suhteellinen hintakehitys on huolestuttava euroalueen keskiarvoon verrattuna. Kotimainen kulutus on säilynyt vahvana, mikä antaa yrityksille mahdollisuudet vyöryttää nousevat tuotantokustannukset kuluttajahintoihin. Kun samalla kapasiteetin käyttöaste on Suomessa muuta euroaluetta korkeampi, inflaatioriski lisääntyy tarjonnan kapeikkojen myötä.
Suomen kilpailukyvyn ja vakaan talouskehityksen erityinen uhka on se, että hallitsematon kustannuskehitys voimistaa tulevaisuuden inflaatio-odotuksia ja laukaisee vaikeasti pysäytettävän hintojen ja palkkojen nousukierteen.
Inflaatio ja korkojen nousu rasittavat kotitalouksia, ja kuluttajien heikentynyt usko omaan talouteensa alkavatkin jatkossa hidastaa kotitalouksien kulutusta ja investointeja.
Euriborkorkojen kehitys vuodesta 1999
Kotimarkkinoiden vetoapu auttaisi kansainvälistä laskusuhdannetta vastaan
Yhdysvalloissa asunto- ja luottomarkkinoiden voimakas laskusuhdanne sekä nopeasti heikentynyt työllisyys hidastavat kulutus- ja investointikysyntää. Ainoastaan heikkoon dollariin perustunut nettovienti on toistaiseksi estänyt taantuman.
Euroaluekin saattaa ajautua taantumaan vielä tämän vuoden aikana - lähes vuoden viiveellä Yhdysvaltoihin nähden. Euroalue tarvitsisi vetoapua kotimarkkinoilta, mutta kansalaisten heikko luottamus talouteen ja rahoitusmarkkinoiden häiriötila estävät kotimaisen kysynnän elpymisen.
Myös kasvun eriytyminen teollisuusmaiden ja kehittyvien talouksien kesken jatkuu. Intian ja Venäjän taloudet tosin osoittavat jo ylikuumenemisen merkkejä. Venäjällä pääomien pako on välitön uhka investoinneille, mikä voi merkittävästi hidastaa Venäjän talouden kasvua jo kuluvan vuoden aikana. Kiinan kasvunäkymissä ei sen sijaan vielä ole tapahtunut oleellista heikkenemistä.
