9.6.2008

Suomen talouskasvu hidastunee tänä vuonna hivenen talouden potentiaalisen kasvu-uran alapuolelle, noin 2,3 prosenttiin. Ensi vuonna kasvu jatkunee noin 2,5 prosentin tasolla. Kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna Suomen inflaatiovauhti kiihtyi tammikuussa peräti 3,8 prosenttiin. Ensimmäisen kerran lähes kuuteen vuoteen kuluttajahinnat nousivat Suomessa euroalueen keskiarvoa enemmän.

Inflaation kiihtyminen ei kuitenkaan näy vielä kuluttajien arjessa. Tapiola Pankin Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan lähes neljä viidestä (79 %) suomalaisesta ilmoittaa taloutensa ostovoiman parantuneen tai säilyneen ennallaan kuluneiden 12 kuukauden aikana. Viime vuonna näin vastasi 82 prosenttia vastaajista. Usko oman työpaikan säilymiseen on lähes ennallaan, sillä vain 7 prosenttia uskoo oman työllisyystilanteensa heikentyvän lähivuosien aikana. Luku on prosenttiyksikön viimevuotista korkeampi.

Omaa taloudenpitoa suunnitellaan lyhyellä aikavälillä

Kotitalouksilla jää rahaa myös säästöön. Kaksi kolmasosaa (67 %) suomalaisista laittaa Marja Pajulahden mukaan rahaa sivuun tulevaisuuden varalle säännöllisesti tai silloin tällöin. Tyypillisin summa on 50–100 euroa. ”Ihmiset säästävät, mutta omaa taloutta kuitenkin suunnitellaan kohtalaisen lyhyellä perspektiivillä.”

Tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia vastaajista suunnittelee talouttaan vain vuoden kerrallaan. Pajulahti toivoo tähän muutosta. ”Työeläkeote lähetetään tänä vuonna yli kolmelle miljoonalle suomalaiselle. Otteesta selviää kertyneen eläkkeen määrä. Tämä herättää varmasti keskustelua ikääntymiseen varautumisesta. Keskustelu on paikallaan, sillä kolmannes suomalaisista ei tutkimuksen mukaan laita rahaa säästöön lainkaan.”

Eläkepäivillä useimpien talous rakentuu sekä työeläkkeeseen että omiin säästöihin, pääpaino on kuitenkin työeläkkeessä. ”Tulevaisuuteen voi varautua monin tavoin, ja myös yhteiskunta huolehtii siitä mm. lakisääteisen työeläkkeen avulla. Työnantaja voi lisäksi ottaa työntekijälleen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen osana palkkajärjestelyjä. Itse voi säästää vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen, rahastoihin tai pankkitileille. Itse asiassa myös maksaessaan asuntolainaa säästää tulevaisuutta varten”, neuvoo Pajulahti.

Eri säästämismuodoilla on omat etunsa

Pajulahti painottaa, että tärkeintä on säästää ylipäätänsä. Säästötapa on toissijainen asia. ”Jos ihminen kokee, ettei 40–50 prosenttia viimeisten työvuosien palkasta riitä hänen haluamaansa elintasoon, säästäminen kannattaa aloittaa ajoissa. Pitkäaikainen talouden suunnittelu kantaa hedelmää, sillä ajoissa aloitettuna pienilläkin kuukausisäästöillä saa kokoon hyvän pesämunan.”

Pajulahden mukaan eri säästämismuodoilla on omat etunsa. ”Pankkitilillä ja takuutuottoisessa vakuutussäästämisessä tuotto on vakaata ja pääoma hyvin turvattu. Toisaalta pitkäaikaisessa säästämisessä nämä tuotteet eivät kuitenkaan riittävästi suojaa inflaatiolta eivätkä myöskään mahdollista korkeampaa tuottotasoa.”

Hän neuvoo varautumaan omaan eläkeratkaisuun säästämällä yhtä aikaa useammalla tavalla. ”Vapaaehtoinen eläkevakuutus on hyvä ratkaisu eläkeaikaisen turvan täydentämiseen. Sen rinnalla ratkaisun joustavuutta voi lisätä säästöhenkivakuutuksella. Hyvä vaihtoehto, jota ei aina tule ajatelleeksi, on rahastosäästäminen”.

Tapiola Pankki teetti helmikuun lopulla (vk9) Taloustutkimuksella puhelinkyselyn arjen talouden asioista. Kyselyyn vastasi 1010 suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on +/- 3 prosenttiyksikköä.