Vuonna 2010 maailmantalouden elpyminen jatkui suhteellisen vakaana, vaikka epävarmuus kasvun kestävyydestä ja huoli valtioiden velkaantumisvauhdista aiheuttivatkin ajoittain voimakkaita markkinareaktioita. Euroopan reunavaltioiden velkakriisi oli sijoittajien suurin huolenaihe vuonna 2010. Kriisi käynnistyi keväällä Kreikan valtion menetettyä sijoittajien luottamuksen. Kreikan maksuvalmius kyettiin takaamaan EU:n ja IMF:n
yhteisin tukitoimin, mutta kriisi synnytti pysyvän luottamuspulan Euroopan reunavaltioiden taloudenpitoon. Marraskuussa euroalueen kriisi kärjistyi jälleen Irlannin jouduttua pyytämään EU:lta 85 miljardin euron tukiluotot.
Euroalueen velkaongelmien ohella teollisuusmaiden talousluottamusta rasitti USA:n suhdannenäkymien väliaikainen heikkeneminen vuoden keskivaiheilla. Asuntokauppojen veroetujen raukeaminen USA:ssa lähes seisautti asuntomyynnin ja uudisrakentamisen. Asuntohintojen kääntyminen uudelleen laskuun heikensi kuluttajien luottamusta ja sai yritykset jarruttamaan rekrytointeja, minkä seurauksena työllisyyden paraneminen pysähtyi.
Pelko ns. kaksoistaantumasta alkoi helpottaa vasta elokuussa USA:n keskuspankin vihjattua valmiudestaan käynnistää uusi, mittava valtion velkapapereiden osto-ohjelma.
31.12.2010
Talouden elpyminen
Kehittyvistä talouksista Brasilia kärsi eniten teollisuusmaiden ongelmista sekä nopeasta valuutan vahvistumisesta. Vuoden toiselta neljännekseltä alkaen myös Kiinan talouskasvu selvästi hidastui elvyttävän talouspolitiikan ehtymisen seurauksena. Loppuvuodesta Kiinan kasvunäkymä alkoi kuitenkin uudelleen vahvistua. Venäjän talouden elpyminen
sen sijaan jatkui vakaana öljyn ja energian hintojen nousun avittamana. Useissa kehittyvissä talouksissa kustannusinflaation hallinta nousi tärkeimmäksi talouspolitiikan haasteeksi.
Suomessa yritysten ja kuluttajien luottamus säilyi korkealla. Erityisen myönteinen yllätys oli työttömyyden kääntyminen laskuun jo vuoden 2010 sisällä. Viennin vahvan elpymisen ansiosta Suomen talouskasvu yltänee vuonna 2010 noin kolmeen prosenttiin.
Teollisuusmaissa elvytyksen painopiste siirtyi entistä enemmän finanssipolitiikasta rahapolitiikkaan. Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa koko vuoden historiallisen alhaisella 1,00 prosentin tasolla. Yhdysvalloissa FED:n ohjauskorko pysyi 0-0,25 prosentin vaihteluvälissä, missä se oli ollut jo vuoden 2008 joulu-kuusta lähtien. Rahapolitiikkaa täydennettiin myös monenlaisilla määrällisen elvytyksen
toimilla, joiden avulla pyrittiin lisäämään markkinoiden likviditeettiä sekä vaimentamaan velka-asteiden alenemisen reaalitaloudellisia vaikutuksia.
Valuutta- ja korkomarkikinat
Korkomarkkinoilla euroalueen reunavaltioiden velkakriisi lisäsi turvallisina pidettyjen ”ydinvaltioiden” lainapapereiden kysyntää, mikä laski mm. Saksan ja Suomen lainojen korkoja. Reunavaltioissa korkotason nousu oli kuitenkin erittäin voimakasta ja indeksitasolla euroalueen valtionlainojen tuotto jäi vuonna 2010 noin 1,2 prosenttiin.
Makrotalouden stressijaksot aiheuttivat vuoden aikana osakemarkkinoilla useita huomattavia arvonlaskuja. Voimakkaasta kurssiheilunnasta huolimatta osake-markkinoiden tuotot olivat lopulta erinomaisia. Euron heikkeneminen muita päävaluuttoja vastaan paransi merkittävästi euroalueen ulkopuolisia osaketuottoja. Teollisuusmaiden osakemarkkinoiden hintakehitystä kuvaava indeksi nousi euromääräisesti 17,5 % ja kehittyvien
markkinoiden hintaindeksi lähes 25 %. Euroon nähden dollari vahvistui 6,5 %, jeni peräti 18,6 % ja punta 3,3 %.
Tulevaisuuden näkymät
Euroopassa vuotta 2011 leimaa poliittisen riskin kasvu. Voimakas velkaelvytys ei ole tuonut mukanaan odotetun kokoista kasvua. Tästä syystä varsinkin velkaisimmat Euroopan maat joutuvat pohtimaan tuleeko valtioiden obligaatioihin sijoittaneiden olla mukana jakamassa kuormaa. Tämä voisi käytännössä tapahtua siten, että suuremmat
sijoitukset eivät saisi täysimääräistä takaisinmaksua obligaatioiden erääntyessä. Yritykset näyttävät sopeutuneen valtioita nopeammin talouden muutoksiin. Vaikka osakkeiden hinnat liikkuvatkin aina, itse yritykset näyttävät olevan varsin hyvässä kunnossa.
Ennakoivat suhdanneosoittimet viittaavat maailmantalouden kasvun hidastuvan uudelleen teollisuusmaiden johdolla vuonna 2011. Kehittyvien talouksien kasvu jatkunee edelleen kohtuullisena, mutta teollisuusmaiden odotettua voimakkaampi kasvun hidastuminen näkyisi myös kehittyvien talouksien kasvun hidastumisena. Suomen talouden osalta ensi vuoden näkymä on edelleen kohtuullinen: talous kasvaa, korot pysyvät alhaalla, työttömyys
laskee ja kuluttajien luottamus on ennätyskorkealla.
Suurimmat riskit liittyvät teollisuusmaiden talouspolitiikkaan, deflaatioon ja protektionismiin.
Liian aikaiset finanssipolitiikan kiristystoimet kasvattaisivat uuden notkahduksen riskiä korkean työttömyyden oloissa. Suomen talouden osalta suurimmat riskit tulevat edelleen maan rajojen ulkopuolelta. Yhdysvaltain talouden uusi notkahdus näkyisi meillä ulkomaankaupan, hyödyke- ja osakemarkkinoiden sekä erilaisten luottamusindikaattoreiden heikkenemisenä.
Timo Vesala
ekonomisti
Tapiola Varainhoito Oy
