| |
 |
| |
Länsimaissa on deflaation ohella
näköpiirissä myös voimakkaasti vaikuttava
inflaatiokehitys, arvioi Michael Howell.
|
31.8.2010
Michael Howell on Lontoossa toimivan itsenäisen tutkimusyrityksen CrossBorder Capitalin perustaja ja toimitusjohtaja. Hänen kehittämänsä menetelmä seuraa finanssimarkkinoiden likviditeettiä ja sijoitusvarojen suuntautumista eri sijoitusluokkiin.
Sijoituskohdetta etsivän rahamäärän seuraaminen ja siihen liittyvät ajalliset syklit ovat Howellin mukaan vaihtoehtoinen tapa ymmärtää makrotaloutta.
”Pitkän aikavälin vaihtelujen seuraaminen on tärkeää, sillä markkinat ovat kuin vieteriukko. Se heiluu rajusti ylös ja alas, mutta palaa ennen pitkää keskiasentoonsa”, Howell selvitti Tapiolan Tiirasaari Investment Summitissa elokuun lopulla.
Kehittyvien talouksien paino sijoitussalkussa kasvaa
Howellin mukaan osakesijoitusten suhde muihin varallisuusluokkiin on tällä hetkellä lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Osakemarkkinoiden sisällä kehittyvien talouksien painoarvo vahvistuu kuitenkin tulevina vuosina selvästi.
”Sijoittajien salkuissa on nyt 5–10 prosenttia kehittyvien talouksien osakkeita, kun niitä pitäisi olla 20–25 prosenttia – ehkä huomattavasti enemmänkin.”
Howell muistuttaa, että Kiinan, Intian ja muiden kehittyvien talouksien nousu ei ole osoittautunut tähdenlennoksi. Kyse on vuosikymmenien pituisesta selkeästä kehityskaaresta.
”Parinkymmenen vuoden kuluttua kehittyvien talouksien osuus maailmantaloudesta voi nousta jo 60 prosenttiin. Niiden kasvua ei hidasta esimerkiksi valtava velkaongelma, joka länsimaissa jarruttaa vauhtia.”
Kehittyvien talouksien aseman vahvistuminen johtaa Howellin mukaan väistämättä deflaatiokehitykseen länsimaissa. Hän tarkentaa, että deflaatiopaineet kohdistuvat ennen muuta teollisuusmaiden tuotantokustannuksiin.
”Työvoimakustannukset ovat aivan liian korkeat, ja ero kehittyviin talouksiin on huima. Yhdysvalloissa työtunnin kustannukset ovat 50 dollaria, kun ne Kiinassa ovat 0,88 dollaria. Tilanne on täysin kestämätön.”
Länsivaluuttoihin iskee inflaatio
Howellin mukaan talouden ymmärtämistä vaikeuttaa se, että deflaation ohella näköpiirissä on myös finanssimarkkinoihin voimakkaasti vaikuttava inflaatiokehitys. Kyse on läntisten valuuttojen arvon merkittävästä alenemisesta.
”Läntisillä talouksilla ei ole muita vaihtoehtoja velkataakan keventämiseen kuin painaa lisää rahaa ja kiihdyttää siten inflaatiota. Tämä taas tarkoittaa valuuttojen devalvoitumista.”
Howell muistuttaa, että esimerkiksi Yhdysvaltain luottomarkkinoiden koko on 240 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämän päälle pankkien nettovelka on noin 100 prosenttia bruttokansantuotteesta.
”Luottojen määrän pienentäminen vaikkapa 140 prosenttiin BKT:sta edellyttää, että dollarin arvo inflaation myötä puoliintuisi. Myös euron, jenin ja punnan arvon on laskettava yhtä paljon velkataakan pienentämiseksi.
Kullan hinta voi vielä tuplaantua
Howell kehottaa sijoittajia miettimään tarkkaan, missä valuutassa sijoituksia kannattaa pitää. Hänen mielestään valuutta-asia on tärkeämpi kuin esimerkiksi osakesijoitusten ja velkapapereiden suhde sijoitussalkussa.
Yksi strateginen vaihtoehto suojautua monetaariselta inflaatiolta on sijoittaa kultaan.
”Kaikkien valuuttojen arvo suhteessa kultaan alenee. Uskon, että kullan hinta voi jollakin aikavälillä nousta jopa 2000 dollariin unssilta.”
Kullan unssihinta on tällä hetkellä runsaat 1200 dollaria.
Sykli kestää 4–5 vuotta
CrossBorder Capitalin seurannassa on noin 80 maata ja yrityksen likviditeettianalyysejä hyödyntää noin sata asiakasta, joista valtaosa on suuria kansainvälisiä yhteisösijoittajia, valtionelimiä, keskuspankkeja ja lahjoitusrahastoja.
Likviditeettivirtojen syklit ovat Howellin mukaan 4–5 vuoden mittaisia. Viimeisimmän huipun likviditeetti-indeksi saavutti vuonna 2009. Pitkän aikavälin tarkastelu osoittaa, että huipun jälkeen sijoitusmarkkinoiden vahva veto jatkuu 1–2 vuotta. Pankkikriisit puolestaan puhkeavat 1–2 vuotta likviditeetin aallonpohjan jälkeen.
”Viimeksi kuluneen 2–3 vuoden tapahtumissa ei ole mitään epätavallista. Pankkikriisejä on ollut kautta historian. Ilmenemismuoto vain vaihtelee.”
Teksti: Matti Remes
Kuva: Juha Salminen
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
