|
Kehittyvät markkinat kovassa vedossa
|
A A
|
Kehittyvien talouksien osuus maailman sijoituspääomasta tulee moninkertaistumaan, arvioi Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen.
12.02.2010
Maailman bruttokansantuotteesta noin puolet tulee kehittyviltä markkinoilta, mutta sijoituksia samalle alueelle on osakeindeksien mukaan vajaat 15 prosenttia.
”Sijoittajat ovat tähän asti rakenteellisesti alipainottaneet aluetta. Uskon, että parinkymmenen vuoden sisällä puolet kaikesta varallisuudesta on kehittyvillä markkinoilla”, Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen arvioi.
Tapiola
Varainhoito onkin ottanut monia muita finanssi-instituutioita rohkeamman näkemyksen kasvumaiden puolesta. Yhtiön osakemallisalkusta on 40 prosenttia kehittyvillä markkinoilla, joista valtaosan muodostavat niin sanotut BRIC-maat eli Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina.
Kehittyvien maiden osakemarkkinat löivät muut markkinat jo viime vuonna noin 50 prosentilla, vaikka myös teollisuusmaiden osakkeet nousivat ennätysmäistä vauhtia.
Samanlainen vuosivauhti ei voi jatkua loputtomiin. Siitä huolimatta kehittyvien maiden kansantalouksilla on huikeat kasvunäkymät pitkällä tähtäimellä. Näiden maiden väestörakenne on edullinen, yritykset nousevat jalostusketjussa ja kotimarkkinat ovat vasta kehittymässä.
”Nuo maat ottavat takaisin poliittista ja taloudellista valtaa, joka niillä oli 1700-luvulla. Valta palautuu siis sinne, mihin se on
historiallisesti kuulunutkin,” Järvinen pohtii.
Kasvuluvut ovat kovat myös tänä vuonna. Esimerkiksi Morgan Stanley arvioi tammikuussa, että kehittyvien markkinoiden talous kasvaa tänä vuonna 6,5 prosentin vauhdilla. Maiden väliset kasvuerot ovat toki suuret. Kiina pitää suurella todennäköisyydellä noin kymmenen prosentin vauhtia tänäkin vuonna, kun taas öljystä riippuvaisen Venäjän meno on suurempi arvoitus.
Vahva kassa tuo luottamusta
Venäjä on hyvä esimerkki siitä, miten kansantalouden kasvu ja osakemarkkinoiden vauhti eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Venäjän osakemarkkinat nousivat viime vuonna eurosijoittajankin näkökulmasta yli sata prosenttia, mikä oli BRIC-maiden nopeinta vauhtia yhdessä Brasilian kanssa. Venäjän
kansantalous kuitenkin painui monien ennakkoarvioiden mukaan yli kuusi prosenttia miinukselle.
Venäjät hitaat talousreformit sekä suuri riippuvuus öljystä ja kaasusta saivat yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen Peterson Institute for International Economicsin tutkijan Anders Åslundin kysymään, pitäisikö Venäjä irrottaa BRIC-maiden joukosta.
Toisaalta maailmantalouden orastava elpyminen tukee Venäjälle
tärkeitä öljyn ja metallien hintoja, mikä näkyy nopeasti koko kansantaloudessa. Myös maan suuret yksityistämissuunnitelmat voivat antaa vauhtia kansantaloudelle.
Muiden Itä-Euroopan maiden tilanne on suuren velkataakan vuoksi Venäjää heikompi. Siksi Tapiola suosittaa pitämään Itä-Eurooppaa alipainossa ja Aasiaa ylipainossa kehittyvien markkinoiden osakesijoituksissa.
”Tällaisessa
finanssitilanteessa pitäisin sijoituksia mieluummin velkoja-alueella kuin velallisella”, Järvinen tiivistää.
| |
|
| |
Kehittyvät taloudet vauhdissa
- Kehittyvien markkinoiden arvostustasot ovat nousseet nopeasti.
- Kehittyvien talouksien teollisuusmaita selvästi paremmat kasvunäkymät puoltavat edelleen kehittyvien markkinoiden ylipainottamista osakesalkussa.
- Riskinä on maailmantalouden hidas elpyminen, mikä viivästyttänee myös kehittyvien talouksien paluuta kestävälle
kasvu-uralle.
- Kehittyvien talouksien sisällä on huomattavia eroja, jotka riippuvat talouksien rahoitusasemasta sekä kyvystä uudistaa tuotantorakennetta.
- Kehittyvien talouksien osakemarkkinan lyhyen aikavälin näkymä jatkuu suotuisana.
Lähde: Tapiola Varainhoito
|
| |
|
Silti kannattaa muistaa, että minkään maan tulevaa kasvua ei voi piirtää viivaimella. Esimerkiksi Kiinan lähivuosien talouskasvu riippuu paljon siitä, kuinka hyvin se saa kotimarkkinat vahvistumaan. 1,3 miljardia kiinalaista kuluttaa suunnilleen yhtä paljon kuin 56 miljoonaa brittiä, vaikka Kiina onkin noussut muun muassa autokaupassa maailman suurimmaksi markkinaksi.
”Jos maan sosiaaliturva paranee, kiinalaiset voivat
vähentää säästämistä ja kuluttaa enemmän. Uskoisin näin käyvän, mutta keskusjohtoisen maan kehitystä on kieltämättä vaikea arvioida ulkopuolelta”, Järvinen sanoo.
Paikallistuntemus auttaa löytämään voittajat
Osakemarkkinoiden vauhtia ei selitä pelkästään
maiden oma kasvu. Myös alueen yritysten kova kilpailukyky lisää osakemarkkinoiden uskoa. Etenkin Kiinasta ja Intiasta löytyy vahvoja yrityksiä, joiden kansainvälinen kilpailukyky on kovaa luokkaa. Vaikka kiinalaisyritysten työvoimakustannukset ovat nousseet, niiden hintakilpailukyky on edelleen kova länsimaihin verrattuna. Lisäksi kiinalaisyritysten teknologinen osaaminen paranee vuosi vuodelta.
Oikeiden sijoituskohteiden
löytäminen on haasteellinen työ. Esimerkiksi kiinalaisten yritysten tuloskunnon, kilpailutilanteen ja markkinakehityksen seuraaminen vaatii kielitaitoa, paikallistuntemusta ja kovaa työtä.
”Me käytämme paikallisia varainhoitoyhtiöitä ja konsultteja apunamme. Ei kehittyvien maiden yksittäisiä yhtiöitä pysty Espoosta seuraamaan, mutta sen sijaan voimme perustellusti ottaa kantaa maantieteelliseen allokaatioon ja eri
sijoitustyyleihin”, Järvinen sanoo.
Ei kaikkia pelimerkkejä yhden kortin varaan
Globaali finanssikriisi oli hyvä osoitus siitä, miten osakemarkkinat voivat painua kriisin sattuessa kaikkialla niin, että maantieteellinen hajauttaminen ei pelasta sijoittaa. Sen sijaan alueellisissa kriiseissä hajauttaminen auttaa edelleen. Esimerkiksi Kiinassa ja
Venäjällä ovat suurten mahdollisuuksien vastapainona mittavat riskit, jotka voivat liittyä vaikkapa poliittisiin yllätyksiin.
Siksi jopa kultakuumeen vallassa on järkevää pitää osa sijoituksista vakaammilla länsimarkkinoilla ja hajauttaa myös kehittyvien markkinoiden sijoitukset useampaan maahan.
”Vain täysin opportunistinen sijoittaja laittaa kaikki pelimerkit yhden kortin varaan. Se voi olla joskus
hyvä veto, mutta voi tuottaa myös suuria pettymyksiä,” Järvinen muistuttaa.
Teksti: Risto Pennanen
Kuva: iStock Photo
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
|
|
|
