Piia-Noora Kauppi muistuttaa, että suurin huoli on tällä hetkellä reaalitalouden tulevaisuus, ei finanssialan palvelukyky.

Ylikuumentuneina nousuvuosina marginaalit painuivat osittain epäterveelle tasolle, joka ei heijastellut oikeaa riskiä. ”Siihen aikaan ei ole paluuta”, Finanssialan keskusliiton toimitusjohtajana viime vuonna aloittanut Piia-Noora Kauppi sanoo.

Nykyinen kriisi kertoo, että pankit alihinnoittelivat kasvuvuosina sekä yritysriskiä että koko markkinoihin liittyvää likviditeettiriskiä. Kun koko finanssijärjestelmä on alkanut huomioida riskit realistisemmin, pankkien varainhankinta on kallistunut. Pankkien ulos lainaamasta rahasta noin kaksi kolmannesta tulee talletuksista ja kolmannes markkinoilta.

 
”Samoin asiakkaiden tulevaisuus on epävarmempi, joten asiakasriskikin täytyy hinnoitella kovemmin”, Kauppi muistuttaa.

Pienet yritykset tiukoilla

Tilastojen mukaan pankkien yritysluototus kasvoi vielä loppuvuodesta, ja kasvu on tasaantunut vasta kevään ja kesän aikana. Yllättävää kokonaiskuvaa selittää osittain se, että aiemmin suoraan kansainvälisiltä markkinoilta rahoitusta hakeneet suuryritykset ovat palaneet lainatiskeille.

Koska pankit eivät ole voineet kasvattaa rajattomasti luotonantoaan, suuret yritykset ovat saattaneet viedä joissakin tilanteissa luottojonossa tilaa pieniltä ja keskisuuriltayrityksiltä. Tämä näkyy erityisen ikävästi, jos pankille alkaa kerääntyä liian suuri riski joltain yksittäiseltä toimialalta. Silloin pankki suhtautuu nihkeästi uusiin luottohakemuksiin.

Talouden epävarmuus on luonnollisesti tuonut pankkien lainatiskeille aiempaa huonompikuntoisia yrityksiä.

”Täytyy myös muistaa, että normaalinakin aikana kymmenisen prosenttia luottohakemuksista hylätään. Rahat pitää allokoida terveisiin yrityksiin”, Kauppi sanoo.

Kauppi muistuttaa, että yritysten terve toiminta on pankkienkin etu. Antolainaus on tärkeä bisnes pankeille, joten rahahanojen tiukentaminen ei palvele niitä.  Pankit eivät halua terveiden yritysten ajautuvan selvitystilaan ohimenevien vaikeuksien takia.

”Suomalaisten yritysten suurin huoli ei tällä hetkellä ole finanssialan palvelukyky, vaan reaalitalouden tulevaisuus”, Kauppi arvioi.

Lue lisää Piia-Noora Kaupin näkemyksistä Yritystalouden syyskuun numerosta.

Kaupin kristallipallo

Alittaako Helsingin pörssin yleisindeksi vuoden kuluessa keväällä tehdyt pohjat?

 
Ei. Viime vuosi oli maailman pörsseissä huonoin 183 vuoteen. Mutta tässä tilanteessa kaikki on mahdollista.

Kääntyykö USA:n talous nousuun tämän vuoden aikana?

Kyllä. Näin mittavaa elvytystä ei ole rakennettu missään koko maailmanhistoriassa. Lisäksi USA:n taloudessa on paljon kykyä sopeutua muutoksiin.

Syntyykö Suomeen työvoimapula seuraavan kahden vuoden aikana?

Ei. Pidemmällä aikavälillä kyllä, sillä ikääntyminen alkaa vaikuttaa, eikä työllisten määrä lisäänny riittävästi tähän mennessä tehdyillä poliittisilla muutoksilla.

Muuttaako talouskriisi kansainvälistä finanssijärjestelmää oleellisesti pitkällä tähtäimellä?

Kyllä. Iso muutos on jo se, että talouden globaali epätasapaino vähenee, kun Kiinan sisäinen kulutus kasvaa. Finanssijärjestelmässä iso muutos näkyy myös siinä, että likviditeettiriskiä ei väheksytä enää, valvonta kehittyy ja koko finanssijärjestelmän dynamiikka tunnetaan aiempaa paremmin.

teksti Risto Pennanen
kuvat Susanna Kekkonen

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi