14.6.2011

Suomen seuraavan hallituksen tehtävänä on saada Suomen valtionvelka pienenemään. Se edellyttää tiukennuksia sekä veroihin että leikkauksia julkisiin menoihin.

”Nousevat verot ja leikkaukset vähentävät ihmisten kulutusmahdollisuuksia, se näkyy laskevana kotimaisena kysyntänä”, tutkimusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta sanoo.

Suomalaisille pörssiyhtiöille tiukennuksilla on suurta merkitystä silloin kun kyse on yrityksistä, jotka myyvät tuotteitaan ja palveluitaan etupäässä suomalaisille kuluttajille tai ovat muuten riippuvaisia kotimarkkinoista.

Esimerkiksi Suomen suurista pörssiyhtiöistä valtaosan päämarkkinat ovat vientivetoisia.

Oma lukunsa onkin sitten Etelä-Euroopan maiden velkaongelmat. Kreikka, Portugali, Espanja ja Italia eivät ole Suomelle suuria vientimaita, mutta Suomen tärkeälle vientikumppanille Saksalle ne ovat. Jos Saksan saamat vientitulot vähenevät merkittävästi, vähentää se myös Suomen vientieuroja.

Eurokriisi ajaisi pankkeja pulaan

Vaikka varsinainen eurokriisi onnistuttaisiin välttämään, on Etelä-Euroopan mailla edessään niin tiukat säästötoimet, että ne tulevat väkisinkin vaikuttamaan eteläisen Euroopan maiden talouskasvuun.

Eurokriisi toteutuessaan puolestaan ajaisi pankkeja ja muita sijoittajia pulaan. Etenkin saksalaiisille ja ranskalaisille pankeille koituisi eurokriisin vuoksi ongelmia. Siitä syntyvä finanssikriisi voisi olla arvaamaton myös suomalaisille yrityksille. Yritystenkin lainanotto vaikeutuisi, kun pankkien olisi saatava paremmat vakuudet antamilleen veloille.

Menestyvät yritykset tuovat valtion kassaan rahaa

Oli tuleva hallituspohja mikä tahansa, niin sen on nostettava veroja. Lahtinen ei kuitenkaan usko, että mikään hallitus menisi kuitenkaan nostamaan yritysveroa. Sitä ei sijoittajankaan siis tarvitse pelätä.

Pidemmän päälle valtion pärjääminen velkojensa kanssa ratkeaa yritysten menestymisestä. Menestyvät yritykset maksavat veroja ja työllistävät. Työssäkäyvät puolestaan maksavat veroja ja kuluttavat.

Menestyessään yritysten osingon maksukyky kasvaa ja mikä puolestaan nostaa osakekursseja. Pitkällä ajanjaksolla tämä tuo valtiolle taas lisää veroja, kun osakevoittoja kotiutetaan.

Lahtisen mukaan Suomi pärjää maltillisella hieman alle kolme prosentin talouskasvulla.

”Silloin yritysverot olisivat finanssikriisiä edeltävällä tasolla vuoteen 2013 mennessä”, Lahtinen sanoo.

Säästöillä ja veronkorotuksilla vakauttava vaikutus vaalikauden alussa

Veronkorotusten lisäksi on odotettavissa julkisten kulujen leikkauksia. Iso merkitys on sillä, missä vaiheessa leikkaukset ja veronkorotukset tehdään.

”Olemme laskeneet, että heti vaalikauden alussa tehtävien kahden miljardin säästöjen ja veronkorotuksien avulla budjetti olisi tasapainossa vaalikauden lopussa”, Lahtinen kertoo Pellervon arvioista.

Velanhoito voi tuoda eteen kiperän poliittisen ja jopa moraalisen ongelman. Julkisen alan palkkojen tulisi kasvaa yksityisen sektorin palkkoja maltillisemmin, jotta talous saataisiin tasapainoon.

Palkkaneuvotteluissa poliitikoilla voi olla vaikea tilanne edessä, kun opettajat ja sairaanhoitajat vaativat tuntuvia palkankorotuksia ja talouden tasapainottaminen ei siihen anna kuitenkaan mahdollisuutta.

Julkisten menojen leikkauksista hyötyvät julkiselle sektorille palveluja myyvät yritykset

Valtion julkisten menojen leikkauksista hyötyviä voivat olla ne yritykset, jotka myyvät palveluita julkiselle sektorille. Esimerkiksi kunnat saattavat ostaa jatkossa enemmän terveydenhoitopalveluja yksityisiltä yrityksiltä, jos se tulee halvemmaksi kuin palvelun tuottaminen itse.

Lahtisen mukaan kahden miljardin säästöt ja veronkorotukset eivät vielä vaaranna talouskasvua.

Teksti: Jukka Lehtinen

Kuva: iStockphoto

--

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi