|
Rahoituksen professori: Moni rahasto näyttelee aktiivista
|
A A
|
Maksatko rahastosi salkunhoitajalle aidosti aktiivisesta sijoitustoiminnasta vai vain indeksin peesaamisesta? Rahastojen vertaileminen kannattaa, sillä kaikkein aktiivisimmin hoidetut rahastot päihittävät vertailuindeksin myös kulujen jälkeen.
|
 |
| |
Professori Antti Petäjistö on tutkinut
rahastojen indeksoitumista.
|
27.5.2011
Rahoituksen professorin Antti Petäjistön mukaan rahastosijoittaja maksaa usein korkeita palkkioita rahastoista, jotka seuraavat yhtiövalinnassa vertailuindeksin sisältöä.
“Monet rahastot ovat hyvin lähellä indeksirahastoja, vaikka ne väittävät olevansa aktiivisesti hallinnoituja”, Petäjistö sanoo. Hänen mukaansa sijoittajalla on todellinen mahdollisuus saada vertailuindeksejä
parempaa tuottoa, jos hän löytää oikeasti indeksistä poikkeavan osakerahaston, jota hoidetaan aktiivisesti.
Petäjistö työskentelee parhaillaan vierailevana rahoituksen apulaisprofessorina New Yorkin yliopiston Stern School of Businessissa.
Petäjistö ja hänen tutkijakumppaninsa Martjin Cremers ovat niittäneet mainetta kehittämällään active share -aktiiviosuusmittarilla, joka kuvaa
salkunhoitajien aktiivisuutta.
Aktiiviosuusmittari vertaa sijoitussalkun sisältöä indeksin sisältöön. Mitä enemmän salkku poikkeaa indeksin sisällöstä, sitä aktiivisemmin hoidettu salkku on.
”Kaappi-indeksoija” kerää liikaa palkkioita
Petäjistö tutki mittarinsa avulla 2 650 amerikkalaista rahastoa vuosilta 1990-2003 ja teki yllättävän havainnon: Suuri osa rahastoista vain seurailee indeksiään, vaikka väittää tekevänsä muuta. Petäjistö kutsuu näitä passiivisia salkunhoitajia ”kaappi-indeksoijiksi”. Hallinnointikulujen jälkeen ne häviävät vertailuindeksilleen. Sen sijaan kaikkein aktiivisimmat rahastot
päihittivät vertailuindeksin ennen kuluja ja jopa sen jälkeen.
Petäjistön mukaan kaappi-indeksoijia on USA:n rahastoista noin 25 prosenttia. Niiden hallinnoima rahamäärä on kuitenkin suurempi, noin kolmasosa, koska kaappi-indeksoijien rahastot ovat keskimäärin isompia kuin muut. Toisin sanoen, yksi valintakriteeri aktiivisen sijoitusrahaston löytämiseksi on rahaston koko. Usein pienemmät rahastot poikkeavat
indeksistä enemmän kun suuremmat.
Kaappi-indeksirahaston ja varsinaisen indeksiosuusrahaston tuotoissa ei ole isoa eroa, mutta kuluissa on. Passiivisen indeksiosuusrahaston hallinnointikulut ovat ostajalleen paljon edullisemmat kuin aktiivisesti hoidetun rahaston.
“Halpaa indeksiosuusrahastoa saa Yhdysvalloista 0,1 prosentin vuosikuluilla ja jopa alle sen. Kaappi-indeksoijien hallinnointipalkkiot ovat prosentin luokkaa, ylikin.”
Se
tietää esimerkiksi 100 000 dollarin rahastosalkun hoitamisesta noin tuhannen dollarin eroa hallinnointikuluihin vuodessa.
“Kaappi-indeksoijan hoitama rahasto on sijoittajalle tosi huono vaihtoehto , koska kulujen jälkeen ne häviävät vertailuindeksille.”
Aktiivisimmat salkunhoitajat ylittivät vertailuindeksin
Petäjistö päivitti tutkimuksensa viime vuonna ja havaitsi, että tulokset ovat säilyneet samanlaisina.
Tuore tutkimusaineisto ajoittui vuosiin 1990-2009 ja otoksessa oli vajaat 3000 Yhdysvaltain markkinoille sijoittavaa rahastoa.
Ajanjaksolle mahtui vuonna 2008 alkanut rahamarkkinoiden kriisi.
“Aktiivisten salkunhoitajien salkun tuotto putosi 2008 enemmän kuin vertailuindeksi. Vuonna 2009 aktiivisimmat rahastot voittivat
vertailuindeksinsä enemmän kuin rahastot olivat hävinneet 2008. Kahden vuoden nettotulos jäi positiiviseksi.”
Petäjistön tutkimus käsitti vain USA:n rahastomarkkinat, mutta hän uskoo tulosten pätevän laajemminkin.
“Näppituntumani on, että samat tulokset löytyvät kaikilta markkinoilta”, Petäjistö sanoo.
Tosin aktiivisille salkunhoitajille löytyy
Petäjistön mielestä enemmän mahdollisuuksia Euroopasta, koska markkinat eivät ole vanhalla mantereella niin kilpaillut kuin USA:ssa.
Petäjistö puhui aktiivisesti hoidettujen sijoitusrahastojen valinnasta ja tunnistamisesta toukokuun lopussa Tapiola Varainhoidon 10-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä.
|
Ideaalinen sijoitusrahasto poikkeaa vertailuindeksistä merkittävästi
Professori Anssi Petäjistö on itsekin sijoittaja. Hän on hajauttanut sijoituksiaan moneen sijoituskohteeseen.
“Minulla on omia aktiivisia sijoituksia, olen tehnyt suoria sijoituksia osakkeisiin ja muihin kohteisiin. Osa rahoista on indeksirahastoissa, mutta aika iso osa on aktiivisesti hallinnoitu”, Petäjistö kuvaa.
Miten sijoittaja voi sitten tunnistaa hyvän rahaston?
“Ideaalinen sijoitusrahasto poikkeaa vertailuindeksistä merkittävästi ja antaa näin tuottomielessä realistisen mahdollisuuden poiketa
vertailuindeksistä. Aktiiviosuus ja rahaston aikaisempi historiallinen tuotto kannattaa yhdistää, kun etsii itselleen aktiivisesti hoidettua sijoitusrahastoa. USA:ssa reittausfirma Morningstar tarjoaa palvelua, jolla voi selvittää aktiiviosuusluvun eri rahastoille. Lisäksi yleensä vähän pienemmät rahastot pärjäävät paremmin kuin isommat. ”
|
|
| |
|
Teksti: Pekka Pantsu
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
|
|
|
