|
Tapiolalta kaksi uutta korkorahastoa
|
A A
|
Tapiolan korkorahastoissa on tapahtunut kevään aikana muutoksia. Uudistuksen tavoitteena on hyödyntää entistä tehokkaammin kansainvälisten korkomarkkinoiden sijoitusmahdollisuuksia, sanoo Tapiola Varainhoito Oy:n apulaisjohtaja Jari Järvinen.
| |
 |
| |
Tapiola Varainhoidon apulaisjohtajan Jari Järvisen mukaan kehittyvät
korkomarkkinat tarjoavat suurimmat tuotto-odotukset,
sillä monet teollisuusmaat ovat ylivelkaantuneita.
|
24.5.2011
Tapiola 2010 –yhdistelmärahasto muuttui huhtikuussa Tapiola Korkomaailma -korkorahastoksi. Sen sijoituskohteena käytetään erityyppisiä rahastoja, jotka voivat sijoittaa niin yritysten kuin julkisyhteisöjenkin liikkeelle laskemiin velkakirjoihin.
”Pitkän aikavälin tavoitteena on, että puolet sijoituksista on kehittyvien maiden ja puolet kehittyneiden maiden korkomarkkinoilla. Suurimmat tuotto-odotukset ovat
kehittyvillä markkinoilla. Siellä ovat kuitenkin myös suurimmat riskit”, Jari Järvinen sanoo.
Tapiola Korkomaailma on niin sanottu korkovarainhoitorahasto. Lyhyen koron ja pitkän koron rahastoihin verrattuna sen sijoituspolitiikka on laajempi ja joustavampi. Rahaston tavoitteet pyritään saavuttamaan aktiivisella salkunhoidolla, jossa keskipitkän aikavälin sijoituspäätöksillä on tärkeä
osa. Rahastossa painotetaan lyhyitä, keskipitkiä tai pitkiä korkosijoituksia markkinatilanteen mukaisesti.
Tapiola Korkomaailman suositeltu sijoitusaika on vähintään 2–4 vuotta.
Kehittyvät korkomarkkinat tarjoavat tuottoa, kasvua ja laatua
Tapiola perusti toukokuun lopussa myös täysin uuden korkovarainhoitorahaston, jonka nimi on Tapiola Kehittyvät Korkomarkkinat. Se sijoittaa laajasti kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjalainoihin ja yrityslainoihin hyödyntäen yhteistyökumppaneiden osaamista ja omaa analyysiä.
”Teollisuusmaiden korkoympäristö on epävakaa. Korot ovat alhaalla, ja valtiot ovat ylivelkaantuneita. Tämän vuoksi kannattaa sijoittaa
kehittyville korkomarkkinoille, jotka tarjoavat tuottoa, kasvua ja laatua sijoittajille. Sijoittaja pääsee hyötymään paikallisten valuuttojen vahvistumisesta, korkoerojen kutistumisesta ja kehittyvien talouksien luottokelpoisuuden paranemisesta, mikä näkyy riskilisien laskuna”, Järvinen toteaa.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Susanna Kekkonen
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
|
|
|
