Professori Esa Jokivuolle pitää tulevia Basel III -sääntöjä askeleena oikeaan suuntaan.

21.3.2011

Baselin pankkivalvontakomitea on valmistellut niin sanotut Basel III -säännökset, joiden on määrä korjata finanssikriisin paljastamia vakavia puutteita rahoituslaitosten sääntelyssä ja vahvistaa pankkien riskinsietokykyä.

Jatkossa pankeilta edellytetään nykyistä enemmän todellista omaa pääomaa suojaamaan niitä tappioilta. Lisäksi pankeilta vaaditaan entistä vahvempaa rahoitusasemaa sekä maksuvalmiuden että oman rahoituksen osalta.

”Uudistukset ovat pitkä askel oikeaan suuntaan”, Aalto-yliopiston professori Esa Jokivuolle sanoo. Hän on tällä hetkellä virkavapaalla neuvonantajan tehtävistä Suomen Pankista ja työskentelee rahoituksen määräaikaisena professorina.

Vaikutukset pankkeihin jäävät vähäisiksi

Basel III on jatkoa pankkien vakavaraisuusvaatimuksille, joita suurten keskuspankkien ja valvojien edustajista koostuva Baselin pankkivalvontakomitea on laatinut 1990-luvulta lähtien. Uusien säännösten vaikutuksista pankkien toimintaan ja kannattavuuteen on tehty viime kuukausien aikana useita arvioita.

Basel III on jatkoa pankkien vakavaraisuusvaatimuksille, joita suurten keskuspankkien ja valvojien edustajista koostuva Baselin pankkivalvontakomitea on laatinut 1990-luvulta lähtien. Uusien säännösten vaikutuksista pankkien toimintaan ja kannattavuuteen on tehty viime kuukausien aikana useita arvioita.

Synkimpiä ennusteita ovat julkistaneet pankkien etujärjestöt. Niiden mukaan pankkien kannattavuus on uhattuna, luotonantokyky heikkenee olennaisesti ja luottojen hinta nousee. Rahoitusmarkkinoiden kiristyminen vaikeuttaa yritysten rahoitusta ja haittaa siten myös yleistä talouskasvua.

"Pidän tällaisia arvioita Basel III:n kielteisistä vaikutuksista liioiteltuina.”

Jokivuolle perustaa arvionsa tasokkaina ja realistisina pitämiinsä akateemisiin tutkimuksiin, joita on tehty esimerkiksi Harvardin ja Chicagon yliopistoissa. Niiden mukaan Basel III:n suorat vaikutukset pankeille jäävät loppujen lopuksi varsin vähäisiksi.

Lainakustannuksissa pieniä nousupaineita

Jokivuolle huomauttaa, että uudet säännökset vakauttavat pankkitoimintaa ja sitä myöten myös yleistä taloutta. Tästä koituvat hyödyt ovat suuremmat kuin kielteiset seuraukset, joita voi tulla luottojen kallistumisesta ja pankkien heikentyvästä luotonantokyvystä.

”Kiristyvistä vaatimuksista huolimatta pankkien luotonantokyky ei vaarannu. Myös vaikutukset lainakuluihin ovat todennäköisesti maltilliset. Lainan hinta voi hieman nousta, mutta puhutaan prosenttiyksikön desimaaleista”, Jokivuolle sanoo.

Basel III:n myötä vähimmäisvaatimus laadukkaan oman pääoman osuudesta pankkien taseessa yli kolminkertaistuu. Tällä hetkellä minimivaatimus on kaksi prosenttia, kun jatkossa vaaditaan seitsemän prosentin osuutta talouden normaaliaikoina.

”Tämä ei ole kuitenkaan liian suuri vaatimus. Monet arvostetut akateemiset pankkialan tutkijat ehdottavat vieläkin korkeampia lukuja. Baselin komitea harkitseekin nyt suurimmille kansainvälisille finanssilaitoksille asetettavia lisävaateita.”

Varjopankkitoiminta voi kasvaa

Basel III:n kielteisiä seurauksia voi olla pankkisääntelyn ulottumattomissa olevan niin sanotun varjopankkitoiminnan kasvu.

”Voi käydä niin, että entistä enemmän käytetään pankkien taseiden ulkopuolisia rahoituskuvioita, esimerkiksi arvopaperistamalla luottoja ja sijoittamalla näin varoja erillisyhtiöihin pankkien taseiden ulkopuolelle.”

Vuonna 2007 finanssikriisin laukaisseet Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden subprime-lainat ovat surullisen kuuluisa esimerkki normaalin pankkitoiminnan ulkopuolisesta toiminnasta. Valvonnan laajentamisesta myös varjopankkitoimintaan on käyty vilkasta kansainvälistä keskustelua.

Basel III:n myötä pankkitoimintaa voi myös siirtyä Bermudan ja Caymansaarten kaltaisiin veroparatiiseihin, joissa sääntely on kevyempää kuin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

”Baselin komitea seuraa tilannetta ja on tarvittaessa valmis muuttamaan säännöksiä kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi.”

Pankeilla on vuoteen 2019 ulottuva siirtymäaika valmistautua Basel III:n edellyttämiin muutoksiin. Jokivuolteen mielestä aikaa on riittävästi.

”Esimerkiksi suomalaisilla ja pohjoismaisilla pankeilla on hyvät mahdollisuudet sopeutua uusiin vaatimuksiin. Ne selvisivät varsin hyvin finanssikriisistä ja olivat vakavaraisia jo ennen kriisiä.”

Teksti: Matti Remes

Kuva: Juha Salminen

--

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi