17.2.2011
Tapiolan keskusta-alue on perinteikäs ja toimiva kauppapaikka, mutta se on joutunut viime vuosina antamaan periksi Leppävaaraan ja Matinkylään rakennetuille ostosparatiiseille.
Käänne on kuitenkin käsillä, sillä päätös Länsimetrosta puhaltaa koko Tapiolan alueen kehityssuunnitelmiin aivan uutta puhtia. Uusien asuntojen ohella myös liiketilat uudistuvat, kertoo Kiinteistö-Tapiolan rahastoista vastaava
juristi Kim Särs.
”Alueen isoilla kiinteistönomistajilla on ollut mittaviakin kehityssuunnitelmia, mutta niitä ei ole voitu käynnistää ilman varmaa tietoa metrolinjauksesta, asemien sijainnista ja tulevista liikennejärjestelyistä. Nyt päästään lopultakin liikkeelle ja palautetaan Tapiola kauppapaikkana siihen asemaan, joka sille kuuluu”, Särs sanoo.
Liiketilat tuplaantuvat
Tapiolan kiinteistöpääomarahasto Tapiola KR III Ky on yksi alueen keskeisimmistä kiinteistönomistajista. Syksyllä vuonna 2008 Tapiola KR III Ky hankki omistukseensa niin sanotun Aslakin talon, jossa taannoin oli myös Huhtamäen pääkonttori. Kyseinen kiinteistö on Stockmannin ohella aivan keskeisellä paikalla tulevien kehityssuunnitelmien suhteen, sillä sen kulmalle tulee metron pääsisäänkäynti ja
bussiterminaali. Rahaston hallussa on myös Biens-niminen kiinteistö, jossa toimivat Sokos ja S-market.
Tapiola-ryhmällä on myös muita kiinteistöomistuksia keskusta-alueella kuten Garden-hotelli sekä länsireunalla oleva liiketilakompleksi, josta löytyy Tapiola Pankin konttorin
lisäksi muun muassa lasten lääkäriasema Pikkujätti sekä Handelsbanken.
”Nykyisten suunnitelmien toteutuessa Tapiolan rahaston keskustan liiketilat tuplaantuvat nykyisestä. Niitä rakennetaan paitsi katutasoon myös sen ylä- ja alapuolelle. Koko ydinkeskuksen yleisilme tulee nousemaan moderniksi ja Tapiola saa takaisin houkuttelevuutensa liikekeskustana ja asuinpaikkana. Kaikki tämä tehdään Tapiolan
ainutlaatuista historiaa kunnioittaen”, Särs kertoo.
Suomessa vastaavia keskuksia ei ole. Särs nostaa lähimmäksi esimerkiksi Kampin keskuksen, jossa monipuoliset liiketilat, loistavat liikenneyhteydet ja asuntorakentaminen yhdistyvät moderniksi kokonaisuudeksi. Kiinteistösijoittajien silmissä Tapiolasta tulee kuitenkin vielä vahvempi ja myös valtakunnallisesti mitaten vertaansa vailla oleva kokonaisuus. Tapiolan erityinen ilmapiiri ja
kaupunkirakenne halutaan nostaa esiin.
”Liikenneyhteyksien puolesta alue nousee aivan uudelle tasolle, sillä palveluille ja ostoksille pääsee metrolla, bussilla, omalla autolla, polkupyörällä ja jalan. Keskuksen asunnoista tulee olemaan vielä parempi yhteys liiketiloihin. Kannattaa huomata, että keskuksen alle louhitaan todella isot pysäköintitilat niin liityntäpysäköinnin, kauppakeskusten, asukkaiden kuin alueen
yritysten tarpeisiin”, Särs kertoo.
Ympärillä hurjasti ostovoimaa
Merkittävin tekijä on alueen menestykselle on lähiympäristön massiivinen ostovoima, joka parantuvien palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien myötä saadaan käännetyksi takaisin Tapiolaan. Muutaman kilometrin säteellä sijaitsevat esimerkiksi Haukilahti, Westend, Kauniainen sekä Helsingin puolella Lehtisaari, Kuusisaari ja Lauttasaari.
”Kannattaa huomata myös Otaniemen ja Keilaniemen lähivuosien
kehityssuunnitelmat, jotka niinikään tukevat Tapiolan kasvua. Vuosikymmenen loppuun mennessä Kehä I-tie on painunut tunneliin ja kyseiset kaupunginosat ovat kasvaneet kiinni Tapiolaan. Samalla myös niiden asukkaat tai siellä työssä käyvät käyttävät Tapiolan keskustan palveluja” Särs sanoo.
Tapiola-ryhmälle alueen kehitys on ollut jo pitkään liki sydämenasia, ovathan siellä myös
yrityksen omat juuret ja pääkonttori.
Muiden kiinteistöomistustensa lisäksi Tapiola-ryhmä on alueen uusissa suunnitelmissa mukana Tapiola KR III-rahastolla, jonka sijoituksista 90 prosenttia suunnataan suoraan Tapiolan kehittämishankkeisiin. Rahastoon otetaan mukaan uusia
instituutiosijoittajia tämän vuoden aikana.
Kehittämishankkeisiin kuuluvat muun muassa maanalainen keskuspysäköinti ja huoltojärjestelmä, alueen liiketila- ja asuntorakentaminen sekä palvelutarjonnan parantaminen.
”Olemme päättäneet investoida Tapiolan keskustan kehittämiseen tähän mennessä noin 300 miljoonaa euroa rahaston kautta. Liikkeellä ollaan siis varsin mittavin panoksin, mutta toisaalta myös hanke on ainutlaatuinen. Nyt ei rakennetta erillistä ostosparatiisia, vaan kehitetään vanhaa kaupunkirakennetta tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi”, Särs kertoo.
Teksti: Timo Sormunen
Kuvat: Tapiola
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
