"Kyse on suurimmasta vakuutusalaa koskevasta uudistuksesta 30 vuoteen", sanoo Karel van Hulle.

Pankkien vakavaraisuutta ohjaa niin sanottu Basel II -säännöstö. Nyt myös vakuutusala on saamassa vastaavantyyppisen ohjeistuksen, joka koskee henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuuslaskentaa ja valvontaa.

Uudistuksesta käytetään EU:ssa nimeä Solvenssi II, jota koskeva direktiivi hyväksyttiin viime vuoden lopulla. Nyt on meneillään uuden säännöstön yksityiskohtien muotoilu.

Euroopan komissiossa uudistuksesta vastaa vakuutus- ja eläkeasioista vastaava johtaja Karel van Hulle. Hän oli maaliskuussa pääpuhuja suomalaisten keskinäisten vakuutusyhtiöiden järjestämässä sidosryhmäseminaarissa Helsingissä.

”Kyse on suurimmasta vakuutusalaa koskevasta uudistuksesta 30 vuoteen”, van Hulle suhteutti.

Vakavaraisuusmääräysten uudistaminen tehostaa van Hullen mukaan pääomien käyttöä. Vakuutusyhtiöiden ja sijoittajien ohella tästä hyötyvät myös asiakkaat.

”Vakuutustuotteiden hinnat voivat laskea.” 

Määrän lisäksi myös laadulla on väliä 

EU:n uudistuksen kantava ajatus on, että vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus vastaisi nykyistä paremmin niiden todellisia riskejä.

Uusien säännösten mukaan vakuutusyhtiöiden varat ja vakuutusvastuut arvioidaan entistä tarkemmin. Eri vakuutussopimusten riskien arviointiin käytetään jatkossa yhdenmukaisia mittareita, joiden perusteella voidaan määritellä vakuutusyhtiöltä edellytettävän pääoman tarve.

Uutta on se, että jatkossa vakavaraisuuden takeena olevat varat luokitellaan myös laadun perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että korkeariskisiä sijoituksia tekevälle vakuutusyhtiölle vakavaraisuuden vaatimukset ovat kovemmat kuin yhtiölle, joka sijoittaa matalamman riskin sijoituskohteisiin.

Merkittävä ero aiempiin säännöksiin on se, että uudistuksen myötä vakuutusalan valvojat saavat varoituksen uhkaavista ongelmista jo ennen kriisin puhkeamista. Vakavaraisuusvaatimuksille asetetaan eri tasoja. Valvoja puuttuu peliin, kun vakavaraisuus on heikentynyt määrätyn rajan alapuolelle.

Uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää vakavaraisuusvaatimuksia EU:n jäsenmaissa. Suomessa tuleva säännöstö ei edellytä vakuutusyhtiöissä suuria muutoksia, sillä kansallinen vakavaraisuustestaus on ollut jo pitkään korkeammalla tasolla kuin EU:ssa keskimäärin. 

Riskien arviointi helpottuu 

Vakavaraisuuspuskurien ohella sekä Basel II että Solvenssi II edellyttävät rahoituslaitoksilta ja vakuutusyhtiöiltä entistä tarkempaa raportointia. Sen myötä niin asiakkaiden kuin sijoittajienkin on aiempaa helpompaa arvioida riskejä.

Van Hullen mukaan finanssikriisi opetti, että vakuutusyhtiöiden pitää olla paremmin varautuneita myös luotto- ja markkinariskeihin, esimerkiksi sijoitusten arvon nopeaan laskuun.

Säännöstön yksityiskohtia hiotaan yhdessä valvontaviranomaisten ja vakuutusalan yhtiöiden kanssa. Tänä vuonna tehdään myös laskelmia, joilla testataan uudistuksen mahdollisia vaikutuksia eri vakuutusyhtiöihin.

”Komission esitys valmistuu tämän vuoden lopulla. Sen jälkeen asia menee Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Jos kaikki menee suunnitellulla tavalla, meillä on uusi säännöstö vuoden 2011 loppuun mennessä.” 

Uudistus herättää myös huolenaiheita 

Finanssikriisi on tuonut oman mausteensa vakavaraisuussäännösten valmisteluun. Alkuperäiseen esitykseen verrattuna nyt ollaan viemässä läpi kireämpiä määräyksiä.

Euroopan vakuutusyhtiöiden keskusjärjestö CEA ja Finanssialan keskusliitto FK ovat esittäneet huolensa siitä, että pääomavaatimusten ylimitoittamisella on runsaasti haittavaikutuksia paitsi vakuutusyhtiöille myös kuluttajille ja sijoittajille.

FK:n mielestä liian tiukat pääomavaatimukset pakottavat vakuutusyhtiöt entistä varovaisempaan sijoitustoimintaan, joka vastaavasti pienentää sijoitustoiminnan tuottoja. Samalla vakuutusalan rooli pitkäjänteisenä institutionaalisena sijoittajana kapenee.

Liialliset pääomavaatimukset vaikuttavat myös hinnoitteluun nostamalla väistämättä vakuutusten hintoja ja rajoittamalla vakuutustuotteiden valikoimaa, FK varoittaa.

Teksti: Matti Remes
Kuva: Tanja Konstenius

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi