”Taantuman jälkeistä talouskehitystä arvioitaessa on tärkeä muistaa, että kriisiä edeltänyt 15 vuoden ripeä kasvukausi rakentui velkaantumiselle. Maailmantalouden kasvu irtaantui pitkän aikavälin keskimääräisestä kasvusta, ja ylilyöntien purkaminen kestää useita vuosia”, Tapiola Varainhoidon rahoitusmarkkinaekonomisti Timo Vesala sanoo.

Vesala odottaa kulutuskysynnän kasvun hidastuvan merkittävästi Yhdysvalloissa lähivuosina.  Euroopassa on taas edessä kipeitä rakennemuutoksia, joiden seurauksena työttömyydestä tulee pitkäaikainen kansantaloudellinen ongelma.

”Yksityiset kysyntätekijät pysyvät pitkään hauraina”, Vesala toteaa.

Edessä hitaan kasvun vuodet

Tapiola Varainhoidon näkemyksen mukaan  talouskehityksen todennäköisin vaihtoehto on U-skenaario, jossa talouskriisiä seuraa tasaisen mutta hitaan kasvun vaihe. Yhdysvallat voi yltää tulevina vuosina kahden prosentin keskimääräisiin kasvulukuihin. Euroopassa joudutaan todennäköisesti tyytymään 1–1,5 prosentin kasvuun.

”Euroalueella voi hyvinkin käydä niin, että vuoden 2008 kokonaistuotannon taso saavutetaan vasta vuonna 2013. Se on pitkä aika.”

Vesala arvioi kuitenkin, että loppuvuoden kasvuluvut voivat nousta yllättävänkin korkealle valtioiden elvytystoimien alkaessa purra eri puolilla maailmaa.

”Suhdannekäänne on saatu aikaiseksi, ja odotukset ovat parantuneet. Yrityksetkin uskaltavat taas lisätä tuotantoaan. Voi olla, että esimerkiksi Yhdysvaltain talous kasvaa loppuvuonna jopa 3–4 prosenttia vuosikasvuksi muutettuna.”

Vesala varoittaa kuitenkin tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä myönteisistä kasvuluvuista.

”Voi olla, että ensi vuoden toisella tai kolmannella vuosineljänneksellä tulee taas totiset paikat, kun elvytyksen veto alkaa hiipua. Silloin nähdään, onko yksityinen sektori vielä riittävän vahva. Pelkään, että ei ole.”

Kasvu ja korkotaso piristävät pörssejä

Vaikka Vesala suhtautuukin varauksellisesti yksityisen sektorin nopeaan toipumiseen, sijoitusmarkkinoilla lyhyen tähtäimen näkymät ovat varsin suotuisat.

”Hitaan elpymisen vuoksi inflaatiopaineita ei ole, eikä keskuspankeilla ole kiire nostaa korkojaan. Rahamarkkina- ja lyhyet korot pysyvät matalalla tasolla tai ainakin ne nousevat hitaasti. Myöskään pitkissä koroissa ei ole suuria nousupaineita.”

Alhaisen korkotason ohella elvytyksen jatkuminen olisi myönteinen asia osakemarkkinoille. Viime kuukausien noususta huolimatta pörssikursseissa on edelleen nousuvaraa, Vesala sanoo.
”Osakkeiden arvostukset eivät ole nousseet vielä huolestuttavan korkealle tasolle.”

Osakemarkkinoilla riskinä on irtautuminen reaalitaloudesta, jos keskuspankkien lisäämä rahantarjonta ei välitykään pankkien luotonannon kautta reaalitalouteen. Tämä voi aiheuttaa kuplimista pörsseissä, Vesala varoittaa.

Elvytyksen lopettaminen suurin riski

Vesalan ennakoiman hitaan mutta tasaisen talouskehityksen toteutuminen riippuu hallitusten ja keskuspankkien tulevista päätöksistä. U voi muuttua W:ksi, jos elvytys lopetetaan liian aikaisin ja talouteen iskee uusi laskuvaihe.

”Näin voi tapahtua, jos loppuvuoden talouskasvusta hämääntyvät poliittiset päättäjät luopuvat elvytyksestä liian nopealla aikataululla. Myös rahapolitiikan liian aikainen kiristys voisi tappaa orastavan yksityisen nousun, ja seurauksena olisi uusi pudotus.”

Eri puolilla maailmaa poliittiset päättäjät pohtivat parhaillaan, millä aikataululla ja miten valtioiden taloutta rasittavat elvytystoimet voitaisiin lopettaa. Sijoittajan kannattaakin seurata tarkasti valtiovarainministeriöiden ja keskuspankkien toimia, Vesala sanoo.

”Elvytyksen ennenaikaisen lopettamisen riski on todellinen. Ei kuitenkaan niin todennäköinen, että omaa sijoitusstrategiaansa kannattaisi vielä lähteä sen varaan rakentamaan.”

Teksti: Matti Remes
Kuva: Istockphoto

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi