| |
 |
| |
"Kysynnän muuttuessa voittajia ovat suuret ja vahvat, mutta toisaalta myös pienet ja ketterät yritykset", Jaakko Jokinen sanoo.
|
31.8.2009
Tiedemaailma on muutamaa harvaa soraääntä lukuun ottamatta yhtä mieltä siitä, että ilmaston lämpeneminen on tosiasia. Todisteina ilmiöstä ovat ilman ja meriveden keskimääräisten lämpötilojen nousu, napa-alueiden jään ja lumipeitteen sulaminen ja merenpinnan nousu.
”Muutokset ovat suuria ja nopeita. Kaikki aiemmat ympäristöongelmat ovat olleet paikallisia, mutta nyt mittaluokka on aivan toinen. Aikaa ei ole paljon, eikä pahimpia uhkakuvia uskalla edes ajatella”, sanoo Pöyry Forest Industry Consultingin johtava konsultti Jaakko Jokinen.
Maailman valtiot yrittävät päästä sopuun ilmastomuutosta rajoittavista toimista Kööpenhaminan joulukuisessa ilmastokokouksessa. Vaikka sopimus syntyisi ja valtiot sitoutuisivat merkittäviin päästövähennyksiin, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen, ilmaston lämpeneminen ja merenpinnan nousu jatkuvat vielä vuosisatoja.
”Myös sijoittajan on otettava tämä tosiasia huomioon”, Jokinen huomauttaa.
Energiasektori suurimpien mullistusten edessä
Suurimmat paineet kohdistuvat energiasektoriin, sillä kasvihuonepäästöistä noin 60 prosenttia syntyy energiantuotannosta ja polttoaineiden käytöstä liikenteessä ja teollisuudessa. Tämän vuoksi merkittävien päästövähennysten saavuttaminen edellyttää koko energiantuotantorakenteen muuttamista.
”Merkittävä osa fossiilisista polttoaineista on korvattava uusiutuvilla energialähteillä. Yhtä tärkeää on pyrkiä rajoittamaan energiankulutuksen nopeaa kasvua kehittyvissä maissa ja kääntää kulutus laskuun kehittyneissä maissa.”
Myös liikenteessä ja asumisessa energiatehokkuusvaatimukset kasvavat jatkuvasti.
”Yksinkertaistaen voi sanoa, että kaikki energiaintensiiviset teollisuudenalat joutuvat tehostamaan energiankäyttöään. Toimialojen sisäisessä kilpailussa nykyaikaisimmat laitokset ovat etulyöntiasemassa.”
Todennäköisiin voittajiin Jokinen laskee konepajateollisuuden, sillä sen tuotteita ja osaamista tarvitaan energiantuotannon painopisteen muuttamisessa kohti uusiutuvia energialähteitä. Häviäjiin hän lukee kulutuselektroniikkateollisuuden, jonka tuotteissa tarvitaan runsaasti kalliita raaka-aineita. Myös halpoihin lentohintoihin perustunut matkailuala voi olla tulevina vuosina vaikeuksissa.
Suuret ovat vahvoilla jatkossakin
Jokisen mielestä olennaisin kysymys sijoittajalle on, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella ja sen torjunnalla on yrityksen tuotteiden ja palvelujen kysyntään. Parhaat edellytykset menestyä on toimialoilla ja yrityksillä, jotka kykenevät tuomaan nopeasti uusia ratkaisuja ennen muuta energiantuotantoon, liikenteeseen, ekotehokkaaseen asumiseen ja niukkahiilisen ruuan ja muiden kulutushyödykkeiden tuotantoon.
Jaakko Jokisen arvion mukaan nykyisillä suurilla ja vahvoilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet säilyttää asemansa markkinoilla. Tämä edellyttää kuitenkin, että yrityksen johto ja omistajat ovat sisäistäneet ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen haasteet. ”Infrastruktuurin uudistaminen on sen kokoluokan urakka, että siihen tarvitaan suuria yhtiöitä.”
Jokinen huomauttaa, että suurilla yrityksillä on myös mahdollisuus käyttää huomattavia resursseja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Toisaalta menestyjiä löytyy pienistä ja ketteristä yrityksistä. Ilmastonäkökulmasta kiinnostavia sijoituskohteita löytyy niin ikään pörssin ulkopuolelta, esimerkiksi perheyrityksistä.
Poliittinen ohjaus kasvaa taloudessa
Sijoittajan kannattaa ottaa huomioon se, että poliittisen ohjauksen merkitys tulee kasvamaan taloudessa.
”Ohjauskeinoina käytetään esimerkiksi energiaveroja ja päästökauppajärjestelmää. Tiettyjä tuotteita, teknologioita ja palveluja voidaan jopa kieltää lailla. Hehkulamput ovat tästä esimerkki.”
Poliitikkojen päätöksiä vauhdittaa yleinen mielipide, joka tutkimustiedon lisääntymisen myötä on entistä tiedostavampi ilmastokysymyksissä.
”Länsimaisen kulutuskeskeisen elämäntavan kritiikki vahvistuu. Missä määrin materialistinen elämäntapamme sitten korvautuu jollakin muulla ja millä? Nämä ovat tulevaisuuden suuria kysymyksiä.”
Teksti: Matti Remes
Kuvat: Jukka Riihelä ja Istockphoto
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi