Kuva: Istockphoto

15.4.2009
Teksti: Tiina Riippa

Tapiola arvioi kuluttajahintaindeksin olevan tänä vuonna miinusmerkkinen, eli -0,9 prosenttia. Vuosi 2008 meni ennätyskorkeana laukkaavaa inflaatiota ihmetellessä, mutta onko kehitys nyt kääntymässä deflaatioksi? Tapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Timo Vesala myöntää deflaatioriskien kasvaneen, muttei pidä tilannetta vielä erityisen vaarallisena.

Vesala muistuttaa, että pohjainflaatio on luotettava inflaation mittari, sillä se kuvaa puhtaammin kysynnän ja tarjonnan suhdetta. Vesalan mukaan vakavasta deflaatio-ongelmasta voidaan alkaa puhua, jos pohjainflaatio painuu negatiiviseksi. ”Viime vuonna puhuttiin, että inflaation nousu johtui talouden ulkopuolisista asioista, kuten öljyn hinnan erittäin jyrkästä noususta. Samalla tavalla kuin viime vuonna ei ollut aitoa inflaation nousua, ei vielä ole näkyvissä aitoa deflaatiota”, Vesala sanoo. Tapiola ennustaa Suomen ensi vuoden inflaatioksi keskimäärin 0,7 prosenttia. 

Deflaatio voi aiheuttaa ongelmakierteen

Tapiolan suhdanne-ennusteen mukaan tämän vuoden näkymät Suomen taloudessa ovat heikoimmat sitten 1990-luvun alun laman. Talouskasvu supistuu tänä vuonna 4 prosenttia ja ensi vuonnakin reilun prosentin.

”Ylikapasiteettia on syntynyt ensin teollisuuteen. Jos kysynnän supistuminen laajenee myös palveluihin, palvelujen hintoihin tulee laskupaineita, ja se pahentaa taloustilannetta.”

Jos pelko deflaatiosta lisääntyy, into kuluttaa ja investoida pienenee tänään, kun rahan ostovoiman odotetaan nousevan tulevaisuudessa. Tällöin hinnat voivat alkaa todellisuudessakin laskea, ja deflaatiokierre on valmis. Myös Suomen kansantalous on hyvin riippuvainen yksityisten kotitalouksien kulutuksesta, vaikkakaan ei samassa määrin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Vesalan mukaan näköpiirissä oleva hintojen lasku ei välttämättä pahenna tilannetta. Ongelma syntyy silloin, jos rahasta tulee arvon säilyttäjä, jota ei haluta laittaa liikkeelle.

”Kuluttajien kannalta polttoaineen ja ruoan halpeneminen ja korkotason lasku pikemminkin pehmentävät laskusuhdannetta ja helpottavat kuluttajaa. Eivätkä nämä tekijät sinänsä myöskään aiheuta yritysten kannattavuudelle ongelmia”, Vesala sanoo. 

Kotitalouksien kulutus ja työttömyys avainasemissa

Näillä näkymin kansalaisten kulutustalkoista ei helpolla tule vetoapua, sillä Tapiola ennustaa työttömyyden nousevan tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja vuonna 2010 peräti 9,2 prosenttiin. Tapiola Pankin Arjen katsauksen kyselytutkimuksen mukaan noin kolmannes suomalaisista tinkii tällä hetkellä kulutuksestaan taloustilanteen vuoksi, mutta on ennakoitavissa, että työttömyyden uhka vähentää kulutuskysyntää entisestään.

”Jos maailmantalous ei piristy viimeistään ensi vuoden puoliväliin mennessä, suomalaisten vientiyritysten tilaukset loppuvat ja tuotantokapasiteettia joudutaan ajamaan vielä rankemmin alas. Jos näin käy, koko talouden alamäki jyrkkenee entisestään. Työllisyyskehitys on nyt kaikkein herkimmin seurattava asia”, Vesala sanoo. 

Onko Japanin tie Suomenkin tie?

Deflaatio on ollut vuosikausia Japanin talouden kesto-ongelma. Deflaatio on hyydyttänyt koko kansantalouden ja markkinatalouden dynamiikan. Alhaisten korkojen ansiosta myös tehottomat yritykset ovat voineet toimia ja ne ovat sitoneet resursseja heikosti kannattavaan yritystoimintaan. Osakekurssien kehitys on ollut aneemista viimeiset 15 vuotta.

Vuoden 2008 viimeisessä suhdannekatsauksessa Tapiola arvioi Japanin tilannetta näin:
”Edes alhaiset korot eivät ole käynnistäneet kestävää inflaatiodynamiikkaa. Alhaisten korkojen myötä Japanin talous on ollut käytännössä jo useita vuosia perinteisessä Keynesiläisessä likviditeettiloukussa (--rahapolitiikka on tehotonta, koska korot ovat nollan tuntumassa). -- myös finanssipolitiikka on osoittautunut tehottomaksi. Mittavat veronalennukset eivät ole kanavoituneet kulutukseen, vaan säästämiseen ja seurauksena on ollut julkisen talouden velkaantuminen. Edes Japanin keskuspankin vuosituhannen vaihteen elvyttävä rahapolitiikka -- ei ole saanut inflaatiota pysyvästi liikkeelle. Deflaation juurten täytyy olla syvällä japanilaisten kuluttajien ja yritysten käyttäytymisessä.”

Moni seikka täsmää tämän hetken Suomeen, jossa 1990-luvun laman peikot pyrkivät esiin. Korot ovat nyt alhaalla, veronalennukset ovat jopa lisänneet käteen jäävän rahan määrää ja valtio on varautunut elvytystoimiin, mutta teollisuus yskii ja työväkeä laitetaan kilometritehtaalle. Kulutusjuhlan sijaan voisi kuvitella, että kansalaisten säästämisinto kasvaa. Päälle vielä samansuuntaiset rakenteelliset ongelmat, kuten väestön vanheneminen. Onko pelkona, että Suomesta tulee Euroopan Japani?

”Kyllä riskit tavallaan ovat olemassa, että talouden dynamiikka hyytyy. Näkisin kuitenkin, että Suomessa talouden perusasiat ovat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin Japanissa. Vientisektori kääntää talouden ennen pitkää nousuun, mutta olemme vain niin riippuvaisia maailmantalouden käänteestä”, Vesala sanoo.

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi