| |
 |
| |
Kuva: Istockphoto |
10.3.2009
Teksti: Matias Möttölä
Pörssikurssit laskevat jo toista vuotta kaikkialla Euroopassa, yhtiön kotimaasta ja toimialasta riippumatta. Vaikuttaa siltä, että sijoittajan olisi mahdotonta välttää kierrettä, joka vetää osakekursseja kohti pohjaa.
Tapiolan osakerahasto Eurooppa on kuitenkin kärsinyt kurimuksesta huomattavasti muita vähemmän. Kun Eurooppaan sijoittavien rahastojen arvo on pudonnut keskimäärin 34 prosenttia puolessa vuodessa, Tapiolan rahasto on selvinnyt 21,1 prosentin laskulla. Tapiola Eurooppa olikin tammikuun lopussa 2009 luokkansa parhaiten tuottanut rahasto Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen rahastoraportissa.
Menestys selittyy sillä, että Tapiolan rahasto ei jäljittele vertailuindeksiä. Salkku on rakennettu valitsemalla yksittäisiä osakkeita. ”Indeksit eivät kerro absoluuttisia totuuksia maailmasta. Itse asiassa ne eivät kuvaa talouden rakennetta kovinkaan hyvin”, muistuttaa apulaisjohtaja Outi Kalpio Tapiola Varainhoidosta.
Defensiivisyys tarpeen
Kalpion tiimi on valinnut Eurooppa-rahaston salkkuun yrityksiä, jotka pärjäävät parhaiten vaikeissa oloissa. Tällaisen yhtiön liiketoiminta kasvaa, kassavirta on vahva ja toiminta on kannattavaa. Lisäksi yrityksellä pitää olla pysyvä kilpailuetu.
Tapiola Varainhoito tuli jo vuoden 2006 lopulla siihen päätelmään, että halvan rahan buumi päättyy ennen pitkää ikävästi. Rahasto vähensi pankkiosakkeita vuoden 2007 aikana ja luopui niistä kokonaan viime vuoden alussa. Painotuksena on ollut välttää ulkoisesta rahoituksesta riippuvaisia yhtiöitä tai sellaisia, joiden kysyntä rakentuu velan varaan.
”Se on tämän päivän defensiivisyyttä”, Kalpio toteaa.
Perinteisesti defensiivisyys määritellään toimialojen mukaan. Defensiivisiä ovat terveydenhuollon kaltaiset alat, joiden osakekurssit laskevat vaikeina aikoina muita vähemmän. Kalpio muistuttaa kuitenkin, että toimialan sisällä yhtiöiden välillä on suuria eroja. Siksi osakkeet on valittava yksitellen ja analysoitava itse. Lisäksi salkunhoitajatiimi seuraa tiiviisti talousdataa ja keskustelee talousnäkymistä
Tapiolan ekonomistien kanssa.
Tapiolan salkunhoitajille ei riitä se, että perusvaatimukset täyttyvät
”Jos houkutteleva taloudellinen trendi on jo hinnoiteltu osakkeisiin, emme lähde hypeen mukaan. Emme ole valmiita maksamaan hyvistäkään yhtiöistä ylihintaa. Niiden osakkeita ei osteta myöskään silloin, jos näkemyksemme taloussyklistä ei ole yhtiön kannalta suotuisa”, Kalpio sanoo.
Rahasto satsaa nyt yrityksiin, jotka tuottavat taantumankin aikana kysyttyjä palveluita. Kymmenen suurimman listalla on elintarvike- ja päivittäistavarayhtiöitä (Nestlé, Tesco, Reckitt Benkiser), teleoperaattoreita (Telefónica ja Vodafone) sekä energia- ja sähköyhtiöitä (Total ja EDF). Salkku painottuu suuriin yhtiöihin.
Indeksit herkkiä vääristymille
Poimimalla sijoituskohteet käsin Tapiola pystyy välttämään heikkoutta, joka sisältyy vertailuindeksien perusteella sijoittamiseen. Useimmat rahastot seuraavat indeksejä, joissa osakkeiden paino perustuu markkina-arvoon. Kun yhtiön kurssi laskee muita enemmän, sen paino indeksissä pienenee ja toisin päin.
”Markkina-arvoon perustuvat indeksit johtavat sijoitusstrategiaan, jossa seurataan trendejä. Strategia ylipainottaa vanhoja ’voittajia’ ja alipainottaa vanhoja ’häviäjiä’. Tutkimus on osoittanut, että tuloksena on tehoton tuoton ja riskin suhde”, sanoo seniorianalyytikko Felix Goltz ranskalaisen EDHEC-korkeakoulun tutkimuslaitoksesta.
Erityisen paha vääristymä indekseihin syntyi 2000-luvun vaihteessa teknologiayhtiöiden saadessa niistä valtavan siivun. Tällä hetkellä merkittävin vinoutuma on Goltzin mukaan rahoitussektorin alhainen paino indeksissä.
Vuosi 2009 on salkunhoitajille haastava. Outi Kapion mukaan Tapiola Euroopan defensiivinen linja yritysten valinnassa jatkuu. Salkunhoitajien fokuksessa on yhtiöiden kassavirta ja osingonmaksukyvyn säilyminen. Samaan aikaan salkunhoitajat pohtivat, mitkä pahimmin pörssiarvoaan menettäneistä yhtiöistä olisivat kiinnostavia hankintoja – ja milloin.
”Kukaan ei tiedä, miten kauan nykyinen tilanne kestää. Markkina tulee olemaan hyvin volatiili. On haastavaa päättää, milloin on oikea aika lähteä mukaan halvoilta näyttäviin yhtiöihin.”
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
