Kuva: Istockphoto

Keskuspankit ovat viime kuukausien aikana laskeneet kilvan ohjauskorkojaan, mutta korkojen lasku ei ole tuonut talouteen toivottua piristysruisketta.

Tapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Timo Vesala uskoo, että Euroopan keskuspankki EKP jatkaa vielä koronlaskuja. Yhdysvalloissa korkopolitiikan keinot on kuitenkin jo käytetty, kun maan keskuspankki Fed on laskenut ohjauskorkonsa 0,25 prosenttiin.

”Normaalioloissa koronlaskuilla on taloutta piristävä vaikutus. Nykyisessä poikkeuksellisessa markkinatilanteessa ne eivät ole kuitenkaan toimineet tehokkaasti”, Vesala huomauttaa. 

Lainahanat eivät avaudu 

Keskuspankkien korkopolitiikan nykyisen kaltainen tehottomuus on Vesalan mielestä varsin poikkeuksellista. Normaalitilanteessa näin mittavien koronlaskujen olisi jo pitänyt alkaa sysätä pysähdyksissä olevaa pankkien antolainausta liikkeelle.

”Nyt tämä kaikkein keskeisin kanava kokonaiskysynnän elvyttämiseksi ei toimi, kun pankit eivät vakavaraisuussyistä pysty kasvattamaan luototuksen määrää.”

Korkotason lasku tuo helpotusta yritysten ja kotitalouksien korkomenoihin, mutta tälläkään ei ole ollut toistaiseksi suurta vaikutusta kysyntään.

”Raha ei mene kulutukseen, sillä ylivelkaantumisongelman vuoksi paineet nostaa säästämisastetta ovat kovat. Lainanoton sijaan yritykset ja kotitaloudet säästävät ja yrittävät saada oman taloutensa kuntoon.”

Ohjauskorkojen laskulla on ollut aiemmin piristävä vaikutus asunto- ja osakemarkkinoihin. Tämä on taas nostanut vakuusarvoja, mikä on osaltaan lisännyt velanottoa ja vaikuttanut sitä kautta myönteisesti talouteen.

”Nyt tämäkin kanava on tukossa. Ei ole näköpiirissä, että esimerkiksi asuntomarkkinat lähtisivät kovin nopeasti elpymään.” 

Elvytys sivuuttaa pankkijärjestelmän 

Vesalan mukaan keskeinen kehityssuunta on, että entistä enemmän elvytystoimista toteutetaan pankkijärjestelmän ulkopuolella. Esimerkiksi Fed on alkanut ostaa poikkeuksellisesti suoraan yritysten lainatodistuksia.

”Mitä pidemmälle taantuma menee, sitä enemmän kasvaa rahan tarjonta yrityksille ja kotitalouksille ohi pankkien.”

Toinen selkeä suunta on elvytyksen painopisteen siirtyminen rahapolitiikasta finanssipolitiikkaan. Hallitukset valmistelevat parhaillaan miljardiluokan elvytyspaketteja, jotka sisältävät julkisin varoin tehtäviä investointeja, veronalennuksia ja muita kysyntää elvyttäviä toimenpiteitä.

Vesalan mielestä suunta on oikea. Päätöksillä ja niiden täytäntöönpanolla on kuitenkin kiire. ”Mitä pidempään päätöksenteko kestää, sitä syvemmälle taantuma etenee.”

Elvyttävien toimien pitää myös olla riittävän järeitä, jotta niillä olisi todellisia vaikutuksia. Vesalan mielestä on myönteistä, että hitaasta heräämisestä arvosteltu Saksa valmistelee nyt ylimääräisiä elvytystoimia, joiden ansiosta elvytyksen kokonaisvaikutus noussee arviolta 2,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

”Se kuulostaa merkittävältä ja voisi jopa riittää, mikäli elvytyshankkeet saadaan riittävän nopeasti liikkeelle. Tämän lisäksi automaattisilla tulonsiirroilla on perinteisesti merkittävä elvyttävä vaikutus Euroopan maissa.” 

Obaman elvytyspaketti ei ehkä riitä 

Yhdysvalloissa presidentti Barack Obaman hallinto valmistelee puolestaan arviolta 780 miljardin dollarin elvytyspakettia, jonka vaikutukset kulutuskysyntään voivat parhaimmillaan nousta 1000-1200 miljardiin dollariin.

”Toteutuessaan paketti on merkittävä. Toisaalta Yhdysvaltain talouden epätasapainot ovat sitä luokkaa, että tällaisia päätöksiä tarvitaan kipeästi.”

Obaman hahmottelema elvytyspaketti ei välttämättä vielä riitä. Vesalan laskelmien mukaan kysynnän ja tuotantokapasiteetin välinen vaje voi seuraavan kahden vuoden aikana venähtää jopa 2000–2500 miljardiin dollariin Yhdysvalloissa.

”Jos lisäelvytystä ei tule ja ylikapasiteettitilanne jatkuu, kuluttajahintojen laskun ja deflaatiokierteen mahdollisuus on todellinen.”

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi